Kesä on ollut uutisköyhä. Nykäset eivät eronneet, polttaneet saunaansa tai pieksäneet toisiaan kunnolla. Sirkuksesta ei karannut leijonia, eikä sateesta jaksettu joka päivä kirjoittaa ennen kuin vedet alkoivat tulvia kunnolla.
Kuntataloudesta tuli kuitenkin kohuviesti. Kappas vain, oli löytynyt iso 60 miljoonaan euron ylimääräinen raha. Asian uutisoivat näyttävästi kaikki arvonsa tuntevat mediat. Uutisista sai sellaisen käsityksen, että tämän jättipotin jälkeen kuntalaiset saattavat hyvillä ja rauhallisilla mielin odotella, miten aina nilkuttavat palvelut alkavat taas toimia. Samoin tukkeutuvat kunnan heikosta taloudesta jatkuvasti marisevien kunnanjohtajien suut kertaheitolla.
Kaiken huipuksi jopa eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva kehotti kunnanisiä huolehtimaan siitä, että kaikki saatavat lisäeurot tulevat varmasti peruspalveluihin. Ei sitten mitään tuhlailuja, kristallikunnanvirastoja ja monumentteja, vaan tiukasti peruspalveluja.
Höpö höpö!
Kun tätä yllätysrahaa tutkii vähän tarkemmin, kaiken pelastava superpotti kuihtuu kuin Nykästen avio-onni silloin, kun merkit näyttävät erovuoroa. Tämä lainmukainen yllätysraha ei suinkaan tule heti, vaan se pitää maksaa neljän vuoden aikana. Se tekee keskimäärin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaista kansalaista kohti tästä Jackpotista riittää siis vain kolme euroa vuodessa.
15 miljoonaa euroa on täysin kahviraha kuntataloudessa ja valtionosuuksissa. Sillä saa pikkuisen pätkän moottoritietä tai muutaman sillan rauhoittelemaan jonkun ministerin äänestäjiä.
Summa vastaa vain 0,06 prosenttia kuntien käyttömenoista. Jos hallitus päättäisi Oulun 400-vuotisjuhlien kunniaksi osoittaa koko 15 miljoonaa Pohjois-Suomen ihmeen palvelujen parantamiseen, Oulun valtionosuudet kasvaisivat vain parikymmentä prosenttia. Kaupungin käyttömenoista potti olisi vaivaiset 2,5 prosenttia.
Kyse on ihan samasta asiasta kuin jos tavallinen 2 000 euroa euroa kuukaudessa ansaitseva kansalainen saisi 1,20 euroa lisää rahaa. Saattaisi sijoitusneuvojalle tulla luuri korvaan, kun hän soittelisi ja tarjoaisi kultaisia ohjeitaan siitä, miten tämän suuren yllätyksen kanssa tulisi toimia.
Ja tämä oli se kuntatalouden pelastaja!
Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan nämä yllätysrahat tulevat jakoon vasta 2008. Kuntalaiset saavat vielä vähän aikaa odotella terveyskeskusten jonoissa, että nämä suuret rahat tulevat niitä lyhentämään. Kuntaliitto on jo vaatinut, että rahat pitää maksaa kunnille tätä aikaisemmin.
Seuraava suuri budjettiuutinen sitten on, että tämän potin jaosta käydään kovaa kädenvääntöä Kuntaliiton, sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön välillä. Pitkällisten neuvottelujen ja vääntöjen jälkeen ministeriöt saavat lopulta aikaan kompromissin, jolla päätetään, että osa rahasta jaetaan jo 2007.
Me toimittajat saamme siitä vielä monta hyvää otsaketta ja kommenttia asiantuntijoilta. Osapuolet vakuuttavat meille, että pitkällisen taistelun jälkeen lopputulos on varsin kohtuullinen.
Odotettavissa on normaali budjettisyksy. Ja vanhat vinkeet!