Kuntien talous tiukkeni selvästi viime vuonna, eivätkä uuden vuoden tinojen tulkinnat näytä ollenkaan nykyistä valoisampia kuvioita. Talousongelmat johtuvat ennen kaikkea kuntien tulojen murenemisesta. Verotulojen sekä erityisesti yhteisöverotulojen romahtaminen ja leikkaaminen ovat tuoneet monen kunnan kirstunpohjan näkyville ja pahasti rosolle.
Talouden paranemista odotetaan kuin kuuta nousevaa. Sitä ei vaan näy. Kiina-ilmiön tapaiset uhkat voimistuvat koko ajan.
Ongelmat laajenivat selvästi yhä suurempiin keskuksiin. Niinpä viime vuodelle nostivat Pohjois-Suomessa verojaan muun muassa Oulun lähikunnat Kempele, Oulunsalo ja Muhos.
Pohjoisen veturin, Oulun, talous on selvästi kiristynyt, ja se uhkaa jäädä tänä vuonna reilusti pakkaselle. Kaupunki joutuu ottamaan kovasti lisää lainaa jos budjetti toteutuu.
Myös monimutkaisesta kuntien ja valtion tulonjakolotossa kärsivät myös vähän verotuloja saavat kunnat verotulojen laskusta. Vaikutukset näkyvät monimutkaisessa järjestelmässä vasta jälkijunassa. Tämän vuoden veroja nosti joka kuudes Pohjois-Suomen kunta; ennen kaikkea läänin eteläosan kunnat. Myös Kiiminki hinasi prosenttiaan ylös.
Pohjoisen verot ovat selvästi yläkantissa. Koko maan keskiarvon alla pysyi vain kolme kuntaa: Oulu, Kuusamo ja Kalajoki. Kaikkien muiden kuntien asukkaat joutuvat maksamaan veroja enemmän kuin muut kansalaiset keskimäärin.
Kuntaverojen nousu on selvästi yleisen veronalennuslinjan vastaista. Veronmaksajan kannalta on omituista, että kun eduskunta päättää verojen laskusta, niin monet kunnat joutuvat samalla nostamaan prosenttejaan.
Ulkomailta kehuja saanut alue- ja osaamiskeskusohjelma vakiinnutti asemaansa ja seutukokeiluohjelma aloitteli viime vuonna toimintaansa. Länsi-Eurooppaa koskenut tarkastelu paljastaa, että Suomi on auttamatta Euroopan syrjäkylä ja ongelmat isot. Ruotsin ja Suomen kaltaisia valtavia väestötappioalueita on vain vähän muualla Euroopassa.
Suomen ja Ruotsin ylivoimaisen suurten väestökatoalueiden perässä tulee sellaisten mallimaiden, kuten entisen DDR:n, Espanjan ja Portugalin alueita.
Oulun seudun suurimmat kunnallispoliittiset parran pärinät käytiin vanhoista aiheista: kallioparkista, energialaitoksen yhtiöittämisestä sekä Osakkista, jonka laskelmat herättävät jatkuvasti uusia numeroita. Myös Meri-Oulun taru sai harjoitetussa muodossaan pisteen, kun sen taustayhdistys ajautui konkurssiin.
Monissa Oulun alueen kunnissa vaihtui tai on vaihtumassa johtaja. Ainakin Muhoksella, Kuusamossa, Iissä, Ylikiimingissä, Yli-Iissä, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella johtaja vaihtui tai vaihtuu. Myös Tyrnävän johto vaihtui Tapani Töllin eduskuntakauden ajaksi. Joulun alla Ruukin tuore kunnanjohtaja menehtyi traagisesti liikenneonnettomuudessa.
Kovin suurta tunkua uudeksi johtajaksi ei ole missään. Kunnanjohtajien asema on käynyt yhä vaikeammaksi. Ristiriita liiketaloudellisten periaatteiden ja julkishallinnon menetelmien välillä on entistä selvempää.
Muhos pääsi jälleen isoihin otsakkeisiin erottamalla kunnanhallituksen.
Jonot, terveydenhuollon ongelmat, syrjäseutujen lääkäripula, hoitotakuu, kuntien talousongelmat ja monet muut asiat pitävät huolen siitä, että Kalevan kunnallissivuilla riittää asiaa tänäkin vuonna.