Vain 14 Pohjois-Suomen kuntaa pystyy hoitamaan sosiaali- ja terveystoimen menonsa veroillaan. Listan itseoikeutettu ykkönen on Oulu, jonka sosiaali-ja terveysmenoihin uppoaa kolme neljästä kaupungin veroeurosta.
Oulunkaan verot eivät riitä kaikkiin käyttömenoihin. Veropiikki tulee jo lähes täyteen kun mukaan otetaan peruskoulujen menot. Ilman valtionosuuksia, energiamiljoonia ja muita tuloja ei tarvitsisi pohjoisen veturissakaan puhua ammattikouluista, teattereista, kansalaisopistoista tai katujen aurauksista mitään. Puhumattakaan, että nostokurkirintama siivittäisi kaupungin palvelurakentamista.
Kempeleessä jää Oulun jälkeen seuraavaksi eniten kirstun pohjalle sosiaali- ja terveysmenojen jälkeen. Omat verot riittävät kattamaan sosiaali- ja terveystoimen kulut lähinnä suurimmissa kaupungeissa ja Oulun seudun kunnissa.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2004 kuntien taloustietoihin. Tietojen vertailtavuutta vaikeuttaa kuntien erilainen palvelutuotanto. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Laskelmassa mukana ovat vain käyttömenot, joten investoinnit tarvitsevat lisää rahaa.
Kestilä
toinen ääripää
Maatalousvaltaisen Kairanmaan kunnan, Kestilän verotulokirstu ammottaa eniten tyhjyyttään. Kunta pystyy maksamaan veroillaan juuri ja juuri terveydenhoitomenot. Verosenttejä ei riitä lainkaan esimerkiksi lasten päivähoitoon tai kunnan ainoaan peruskouluun, keskuskouluun. Pelkät sosiaali- ja terveystoimen nettokulut nielevät kunnallisverotulot melkein tuplasti. Oysiin ja muihin erikoissairaaloihin uppoaa puolet kunnan verotuloista.
Eurot karttavat Kestilän kassaa. Pohjois-Suomessa napsahtaa Kestilää vähemmän verotuloja asukasta kohti vain Merijärvellä ja Ranualla.
Pohjois-Suomen kunnista vain vajaalla puolella ovat verotulot suuremmat kuin valtionosuudet.
Oulu on tässäkin omaa luokkaansa, ja kestiset saavat tyytyä toiseen ääripäähän. Oululle napsahtaa verotuloja seitsemän kertaa enemmän kuin valtionosuuksia, Kestilän verotulot taas ovat vain kaksi kolmasosaa valtionosuuksista.
Verouudistus
edellyttää tasausta
Erilaisten verotulojen tasausten merkitys kasvaa esimerkiksi valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) ajatuksessa kaikkien ansiotuloverojen siirrosta kunnille. Esimerkiksi Oulussa valtio nappasi ansiotuloveroja vuonna 2004 noin 181,5 miljoonaa euroa, kun kestisten verot olivat vain 850 000 euroa. Asukasta kohti valtiolle meneviä ansiotuloveroja kertyi oululaisilta kolme kertaa enemmän kuin kestisiltä.
Verouudistuksen edellytetään olevan kustannusneutraali. Käytännössä se tarkoittaa, että kuntien valtionosuuksia leikattaisiin valtiolta kunnille siirtyvän veropotin verran.
Kestilän kunnanjohtaja Raimo Tieva ei lähtisi uudistamaan verojärjestelmää. "Tai jos näin tehdään, siinä tulee ehdottomasti olla mukana kuntien välinen verotulojen tasaus ainakin nykyisessä laajuudessaan", hän vaatii.
Tievan mielestä sosiaali- ja terveystoimi pitää hoitaa yhteisvastuullisesti. "Meidän ja monen muun kunnan rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä."
Jos asia olisi kiinni Kestilän kunnanjohtajasta, hän antaisi sosiaali- ja terveysasiat 100 000-200 000 asukkaan piirille hoidettavaksi.