Sisäministeriö arvioi kuntien rahoitustilanteen paranevan lähivuosina. Torstaina julkistetun selvityksen mukaan pahimmasta rahapulasta kärsivät pienet, alle 6 000 asukkaan kunnat.
Näidenkin talouskehitys näyttää kuitenkin paremmalta kuin viime vuosina. Yhteisöverotulojen pieneneminen rokottaa taas kahta suurinta kuntaa, Helsinkiä ja Espoota.
Arvio perustuu Tilastokeskuksen keräämiin vuoden 2000 tilinpäätöstietoihin. Rahoituksen riittävyyttä kuvataan sisäministeriön laskentamallissa vuosikatteen ja nettoinvestointien erotuksella. Koko maan tasolla kuntien rahoitus riittää investointeihin vuosina 2001–2004.
Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä laskee; vuonna 2000 niitä oli 196, tänä vuonna arviolta 64 ja lukumäärän arvioidaan laskevan entisestään kahtena seuraavana vuonna.
Tasapainottumiseen vaikuttaa kunnallisverojen kasvu 1,8 miljardilla eurolla vuosina 2001–2002, valtionosuusuudistus ja kuntatalouden vakauttamispaketti.
Lisäksi monilla kunnilla on edelleen varsin matala vuosikate, joten varsinkin pienten kuntien taloudet ovat herkkiä nopeille muutoksille. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon menojen yllättävä kate saattaa keikauttaa pienen kunnan katteen negatiiviseksi.
Toinen esimerkki kuntia kohtaavista odottamattomista lisämenoista tuli viime vuonna, kun muutti lisenssipolitiikkaansa. Maakunnittain laskettuna kehitys on osin parempaa, osin huonompaa.
Uudellamaalla kuntien keskimääräinen rahoitustilanne heikkenee, suurelta osin johtuen Helsingin ja Espoon vähentyneistä yhteisöverotuloista. Lukemat paranevat eniten Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa.
Raportin on tehnyt neuvotteleva virkamies Markku Nissinen sisäministeriön kuntaosastolla.