Tuoreen aluebarometrin mukaan Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjät arvioivat kehityksen paranevan, mutta suuria muutoksia ei odoteta. Rahoitus tuottaa päänvaivaa. Etenkin Oulun seudun ulkopuolella verotulojen odotetaan vähenevän hieman tänä ja ensi vuonna.
Lähes kolmannes kunnista arvioi tasapainottavansa taloutta verojen korotuksin ensi tai seuraavana vuonna. Oulun seudulla harkitaan myös maksujen korotuksia. Muualla karsitaan investointeja.
Oulun seudun kuntien verotulot kasvavat huomattavasti, mutta muuttoliike ja väestön ikääntyminen tuovat suuria ongelmia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Vanhusten hoitopalvelut ja päivähoito ovat vaikeimmassa tilanteessa.
Muualla maakunnassa terveydenhoito ja vanhusten hoito tuottavat ongelmia. Päivähoitotilanne sen sijaan on varsin hyvä.
Maakunnan investointinäkymät ovat viime syksystä heikentyneet. Ainoastaan Oulun seudun asuntorakentaminen vilkastuu, muutoin kasvuodotukset tälle ja ensi vuodelle ovat niukat.
Pienissä kunnissa talouden liikkumavara on pieni. Suuria säästöjä ei ole mahdollista enää saada ilman, että palvelut olennaisesti heikkenevät, sanoo Merijärven kunnanjohtaja Kaija Eskola.
”Yli 80 prosenttia kunnan toimintamenoista käytetään sosiaali-, terveys- ja peruskoulupalveluihin.” Merijärvellä ei ole vuosikausiin korotettu tuloveroprosenttia, eikä Eskola pidä korotusta ratkaisevana pelastajana. Sen sijaan palvelumaksuja voidaan joutua harkitsemaan paljon nykyistä laajemmin. Myös nykyistä tehokkaampi yhteistyö seudun kuntien kanssa voi olla tärkeää palvelujen turvaamiseksi.
Kainuussa synkimmät näkymät
Kainuun kehitysnäkymät ovat aluebarometrin mukaan synkimpiä koko maassa. Vain Kajaanin seudulla odotetaan työllisyyden kohenevan. Muualla työttömyys on kasvussa, kuntien verotulot laskevat selvästi ja kunnat joutuvat ottamaan lisää lainaa.
Kajaanin seudun ulkopuolella arviot terveys- ja vanhuspalvelujen kehityksestä ovat maan heikoimmalla tasolla. Myös koulutoimen tilanne heikkenee. Investointikehitys on heikentynyt ja uskoa kasvuun ei ole millään toimialalla.
Hyrynsalmen kunnanjohtaja Juhani Vähähyyppä pitää oman kuntansa näkymiä viime syksyä valoisampina. Matkailun uskotaan vetävän kuntaa uuteen nousuun, kun Ukkohallan alueen toiminta on saatu konkurssin jälkeen elpymään. Menoja täytyy kuitenkin vielä leikata ja mietinnässä on niin investointien kuin palvelujenkin taso.
”Vanhusväestön määrä kasvaa ja pitää miettiä, miten palvelut tuotetaan”, Vähähyyppä sanoo. Hän uskoo, että kolmessa vuodessa Hyrynsalmen talous saadaan kuntoon. Veronkorotuksista tai henkilöstön irtisanomisista ensi vuodelle ei ole ainakaan virallisia puheita.
Toiveet suuntautuvatkin valtiovallan suuntaan. Vähähyyppä toivoo valtiolta harkinnanvaraista tukea, jotta virinneet investointihankkeet saadaan vauhtiin.
Valtiontukea toivotaan Lapissa
Lapissa toiveita nostaa työllisyysnäkymien paraneminen. Keskuspaikkojen kehitystoiveet ovat piristyneet viime syksystä, mutta syrjäseutujen päättäjiä huolestuttaa rahojen riittävyys palveluihin. Verotulojen arvioidaan kasvavan, mutta ongelmia riittää peruspalvelujen järjestämisessä.
Rahoitusvajetta joudutaan paikkaamaan lähinnä velanotolla, investointien leikkaamisella ja omaisuuden myynnillä.
Kovia lääkkeitä on monissa Lapin kunnissa käytetty jo vuosien ajan. Lisäsäästöjä ei enää juurikaan voida löytää ja valtion pitäisi havahtua tukemaan kuntia aivan uudella tavalla, painottaa Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka.
”Eihän tämä Utsjoen, Savukosken ja Pelkosenniemen saama lupaus valtionavusta ollut mistään kotoisin”, Havanka moittii. Hänen mukaansa harkinnanvaraiset avustukset ovat monessa Lapin kunnassa ainoa mahdollisuus pysäyttää alijäämän kasvaminen, mutta varsinaisia ongelmia niillä ei poisteta.
Kolarissa taloutta on yritetty pitää pystyssä vuosia jatkuneella säästökuurilla. Tänä vuonna kunnan koko henkilöstö lomautetaan 12 päiväksi, millä säästetään noin 350 000 euroa. Investointiohjelma on minimitasolla. Veronkorotuksiin ei enää ole realistisia mahdollisuuksia, sillä Kolari korotti tälle vuodelle tuloveroprosentin 19,5:een. Palveluista halutaan myös pitää kiinni. Matkailun suotuisalta näyttävä kehittyminen antaa Kolarissa kuitenkin jonkinlaista toivoa, Havanka muistuttaa.
Kunnallisveroon korotuspaineita
Joka kolmas Suomen kunnista on korottamassa kunnallisveroprosenttiaan lähivuosina. Sisäministeriön ja Kuntaliiton tekemän aluebarometrin mukaan kuntien verotulot kehittyvät varsin myönteisesti, mutta heikon talouden kuntia on edelleen paljon. Kunnat joutuvat leikkaamaan investointeja ja palveluja sekä ottamaan lisää velkaa.
Aluebarometrissä muistutetaan, että heikosti menestyvillä alueilla ongelmat pahenevat. Ikääntyminen ja muuttoliike heikentää etenkin Itä-, Pohjois- ja Väli-Suomen alueita.
Toiveikkuus on lisääntynyt viime syksystä. Vain Kainuussa ja Pohjois-Savossa ensi vuoteen suhtaudutaan aiempaa synkemmin. Suurissa keskuksissa kehitysnäkymät ovat muita alueita valoisammat.
Aluebarometri on Tilastokeskuksen kahdesti vuodessa tekemä kysely, joka mittaa maan eri osien kehitystä. Vastaajina ovat Suomen kuntien kunnanjohtajat, valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä johtavat virkamiehet. Uusimpaan kyselyyn saatiin noin 1 200 vastausta.