Talouskasvun hiipuminen ei näy kuntien viime vuoden tilinpäätöksissä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi 11 miljardiin markkaan (1,85 miljardiin euroon) 10,1 miljardista markasta (1,7 miljardista eurosta).
Kuntakentän etuja valvova Kuntaliitto ennustaa kuitenkin seuraaville vuosille romahdusta. Toimitusjohtaja Risto Parjanteen mukaan tänä vuonna pysytään viime vuoden tasolla, mutta vuonna 2003 vuosikate olisi noin 6 miljardia markkaa (miljardi euroa) ja 2004 vain reilut 5 miljardia markkaa (900 miljoonaa euroa).
"Talouskasvun heikkenemisen myötä verotulot vähenevät", hän perustelee. Arvio perustuu myös oletukseen, että valtio päättää jatkossakin tehdä valtionosuuksien indeksitarkistukset 50 prosenttisina.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) on ehtinyt jo julkisuudessa kehua, että negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä puolittui.
Niitä onkin Tilastokeskuksen arvion mukaan 95, kun niitä viime vuonna oli 193. Vuosi 2000 oli kuitenkin poikkeuksellinen eikä oikein kelpaa vertailuksi.
Edellisenä vuonna negatiivinen vuosikate oli 85 kunnassa, 1998 71 kunnassa ja 1997 70 kunnassa.
Negatiivisen vuosikatteen kunnista 83 on alle 6 000 asukkaan kuntia. Vaikka kunnista viidennes päätyi miinukselle, kansalaisia näissä kunnissa on yhteensä vain 350 000.
Valtiojohdossa on kannustettu kuntia yhdistymään. Tilastojen valossa näyttää siltä, että mitä isompi yksikkö, sitä vakaampi talous.
Kuntaliitto on kannanotoissaan varovaisempi.
"Matemaattisesti on niin, että jos Suomi olisi yksi kunta, niin menisi hyvin, Parjanne viittasi kuntien yhteenlaskettuun vuosikatteeseen. Käytännössä kuitenkin yhteistyötä ja mahdollista liittymistä pitäisi tarkastella kuntalaisten ja palvelujen näkökulmasta."
Kuntaliitto vaati keskiviikkona Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa m/s Silja Serenadella Helsingin Eteläsatamassa, että niin sanottuja harkinnanvaraisia valtionosuuksia aikaistetaan.
Heikoimpien kuntien avuksi tarkoitetuista ylimääräisistä rahoitusavustuksista pitäisi Kuntaliiton mielestä päättää jo alkuvuonna. Kuntaliitolla on valtiolle muutenkin pitkä vaatimuslista.
"Indeksikorotukset pitäisi maksaa täysimääräisenä. Uusia tehtäviä ei enää pitäisi antaa, ennen kuin nykyiset saadaan hoidettua kunnolla. Valtionosuuksia pitäisi nostaa, samoin harkinnanvaraisia, Kuntaliiton puheenjohtaja", kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) ohjeistaa.
Mannisen mukaan 1,5 miljardilla markalla (250 miljoonaa euroa) kaikki kunnat saataisiin plussan puolelle.
"Kun kuntapoliitikko kiipeää eduskuntaan, kuudennellatoista askelmalla hän muuttuu valtion edustajaksi", kansanedustaja Manninen nauraa.
Valitettavasti juuri 16:s askelma on noin pari metriä leveä, sen yli ei voi hypätä.