Kuntien talous kääntyi viime vuonna syöksyyn. Niiden yhteenlaskettu tulos painui ensi kertaa miinukselle, vuosikatteet laskivat ja negatiivisen vuosikatteiden kuntien määrä tuplaantui 142:een. Kunnat lainasivat lisää miljardi euroa.
Pahimmassa kierteessä olivat pienet kunnat. Vuosikatteet heikkenivät lähes jokaisessa maakunnassa. Alhaisin kate oli Keski-Suomessa, Lapissa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa.
Pohjois-Pohjanmaalla yli puolella kunnista tulot eivät riittäneet menoihin, kun vielä vuosi sitten vain joka viidennellä kunnalla vuosikate jäi pakkaselle. Kuntatalouden ennakkotiedot julkistettiin keskiviikkona Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa.
Voimalaitosten vero-uudistus pelastaa
"Terveysmenot ovat räjähtäneet käsiin", taloushuolien kanssa painiva Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi valittaa. Hän on mukana maakunnan ja Kuntaliiton taloustyöryhmissä. Viime valtuustokauden erikoisairaanhoitomenot nousivat joissain kunnissa jopa 50 prosenttia.
"Erikoissairaanhoito on kuin alokkaan asento, ei se korjaamalla parane. Uusiksi se on tehtävä", Juujärvi vaatii. Terveydenhoidon kokonaisvastuuta ei kanna kukaan. "Olisiko ratkaisu, että Kela ottaisi erikoissairaanhoidon kokonaan hoitoonsa vai pitäisikö sairaanhoitopiirien määrä puolittaa?" kunnanjohtaja kysyy.
Talousahdinkoa ei helpota, että monen kunnan väki harmaantuu ja muuttaa pois.
Voimalaitoskunnan pelastaa voimalaverotusuudistus. Kymmenkunta vuotta ajettu uudistus kilauttausi Utajärven kassaan 1,3 miljoonaa euroa.
Juujärvi lupaa Utajärvelle pitkästä aikaa ensimmäistä ylijäämäistä tulosta jo ensi vuonna, jos verouudistus menee läpi.
Valtionosuusuudistuksessa on maakunnassa rukattavaa ennen kaikkea sairastavuus- ja syrjäisyyskertoimissa. Ne vievät monen kunnan tilanteen täysin kuralle.
Maakuntajohtaja Pentti Lampinen perää yhteistyötä. "Sitä lisäämällä menojen kasvu loivenee. Kuntaliitokset ovat tarpeen joissain tapauksissa, mutta vaikutukset ovat hitaat, koska liitoissa betonoidaan menot vuosikausiksi."
"Valtio voisi tukea myös nykyistä enemmän vapaaehtoista yhteistyötä", Lampinen vaatii.
Maakuntajohtaja pitää ministeri Kalliomäen esitystä kuntatalouden kehysjärjestelmästä hyvänä. "Siinä on itse asiassa paljon peruspalveluohjelman ideoita. Toivottavasti kehykset vain laaditaan realistisesti siten, että kaikki osapuolet pystyvät sitä noudattamaan."
Kuntaliitto
vaatii ohjelmaa
Kuntaliiton mukaan harjoitettu veropolitiikka on tärkein syy kuntien talousongelmiin. Liitto syyttää valtiota uusien tehtävien antamisesta kunnille. Erityisesti kuntien etujärjestöä huolettaa hoitotakuu ja kunnille tulossa oleva pitkäaikaistyöttömyyden hoitovastuu.
Lisävelvoitteiden vuoksi kunnat eivät Kuntaliiton mielestä ole pystyneet rajaamaan menojen kasvua sovittuun neljään prosenttiin. Viime vuonna kasvu oli viisi prosenttia.
Kuntaliitto vaatii toimenpideohjelmaa kuntien alijäämien hoitamiseksi. Siinä on käytävä läpi valtion ja kuntien tehtäväjako, priorisoitava tehtävät lakisääteisiin ja muihin sekä purettava normeja.
Järjestön vuoteen 2011 yltävä kehitysarvio on synkkä. Liitto edellyttää siksi kuntien kehittävän palvelujärjestelmiä, yhteistyötä, hankintapolitiikkaa, kilpailuttamista ja tekevän kuntaliitoksia.