Kaleva
Helsinki Kunnilla on mennyt pari viime vuotta kohtuullisen hyvin, mutta tästä vuodesta uhkaa tulla painajainen, jos mitään ei tehdä tai valtio tule apuun.
Vuonna 2002 kuntien vuosikate oli 1,68 miljardia euroa, mutta tänä vuonna se on romahtamassa puoleen, runsaaseen 800 miljoonaan euroon.
Vuonna 2002 kuntien yhteinen tulos oli 730 miljoonaa euroa plussalla, mutta 2003 se painuu miinukselle eli tappiota on tulossa 370 miljoonaa euroa.
Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli viime vuonna vain 50, kun niitä tänä vuonna uhkaa tulla 72.
Vuosikate on karkeasti kunnan tulojen ja menojen erotus. Vuosikatteen pitäisi olla sen verran plussan puolella, jotta sillä voitaisiin tehdä myös kunnan investoinnit.
Ei mitään
vaalisynkistelyä
Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanteen mukaan kunnat ovat nyt vakavan paikan edessä. Kuntaliitosta vakuutetaan, että pelottava kehitys perustuu kylmiin numeroihin eikä siinä ole ylimääräistä synkistelyä eduskuntavaalien vuoksi.
"Tämän vuoden talousarvioiden mukaan yli 300 kunnan vuosikate heikkenee ja vain 40 paranee. Yhteisöveron tuotto kunnille laskee, kun vauhti maan talouselämässä on hiljentynyt. Kunnat ovat maksaneet kolmanneksen valtion päättämistä veronalennuksista eikä kuntien valtionosuuksiin ole tehty inflaation huomioonottavia indeksitarkistuksia", luettelee Risto Parjanne.
Kuntien omassa tulonjakotaistelussa viime vuosien voittajia ovat pienet alle 6 000 asukkaan kunnat, joiden keskimääräinen vuosikate asukasta kohden kaksinkertaistui vuonna 2002.
Häviäjiä ovat olleet isot, yli 100 000 asukkaan kaupungit kuten Oulu, Tampere, Turku, Espoo, Vantaa ja Helsinki. Niissä keskimääräinen vuosikate lähes puolittui vuonna 2002.
Kunnat tarvitsevat
vakaamman linjan
Kuntaliiton johto painottaa, että seuraavan hallituksen on tehtävä totta jo vuosia vireillä olleesta kuntien peruspalveluohjelmasta ja -budjetista.
"Peruspalvelubudjetin keskeinen idea on saada kuntatalouteen pitkäjänteisyyttä. Me haluamme koko vaalikaudeksi ohjelman asioista, jotka ovat kuntien varsinaiset tehtävät seuraavana neljänä vuotena. Valtion ja kuntien pitää yhdessä sopia, mitkä palvelut kuuluvat kuntien vastuulle ja kuinka paljon valtio osallistuu niiden rahoitukseen", selvittää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Hän uskoo, että peruspalvelubudjetin avulla eduskunta saisi kokonaisotteen ja -näkemyksen kuntien palvelujärjestelmästä. "Nyt edustajat ottavat kantaa vain yksittäisiin asioihin, jolloin kokonaisuus hämärtyy."
Parjanne ja Kietäväinen myöntävät, että peruspalvelut pitää ensin määritellä: mikä on hyvää peruskoulutusta tai mikä on hyvää terveydenhoitoa ja millainen ei taas ole.
Kaksikko evästää seuraavaa hallitusta tarkkuuteen veronkevennyksissä. He muistuttavat, että veronkevennyksiä ei enää voi tehdä kuntien kustannuksella. "Osana kuntatalouden vakauttamista verovähennykset on korvattava kunnille ja valtionosuuksiin on saatava täysi indeksitarkistus."