Kaikkiaan 75 kunnan vuosikate jäi viime vuonna negatiiviseksi. 246 kunnalla kate ei riittänyt poistojen kattamiseen ja tulos jää pakkaselle. Vuosikate heikkeni 342 kunnassa. Kuntia oli viime vuonna 446.
Pohjois-Pohjanmaalla vuosikate jäi pakkaselle viime vuonna 13 kunnassa. Vielä toissa vuonna negatiivisen vuosikatteen kuntia oli maakunnassa vain kaksi. Toissa vuoden hyvää tulosta selittävät osittain monimutkaisen verotilitysjärjestelmän vuoksi kuntien kassoihin kilahtaneet ylimääräiset verotulot.
Kainuussa joutui viime vuonna tyytymään negatiiviseen vuosikatteeseen kaksi ja Lapissa seitsemän kuntaa.
Tiedot julkistettiin keskiviikkona alkaneessa Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa. Viime vuoden tilinpäätöstietojen ennakkotiedoissa ei ole vielä eritelty yksittäisiä kuntia koskevia tietoja.
Alhaisin vuosikate oli Etelä-Karjalassa, jossa sitä kertyi vain 33 euroa asukasta kohden. Korkeimmillaan se oli Satakunnassa, jossa sitä riitti 318 euroa asukasta kohden.
Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo oli maan kolmanneksi korkein, 276 euroa. Kainuussa vuosikatetta kertyi asukasta kohden 153 euroa ja Lapissa vain 95 euroa. Erityisesti Lapin kuntien vuosikate romahti viime vuonna; vielä toissa vuonna se oli peräti 365 euroa asukasta kohti.
Pohjois-Pohjanmaan viime vuoden hyviä lukuja selittänevät jotkut Oulun seudun kunnat. Oulun kaupungin antamien alustavien tietojen mukaan sen viime vuoden vuosikate on 310-320 euroa asukasta kohti. Oulun luvut painavat paljon, koska keskiarvossa otetaan huomioon asukasluku.
Korkein vuosikate asukasta kohti oli yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, joissa sitä kertyi 338 euroa asukasta kohti. Alle 2000 asukkaan kunnissa sitä kertyi vain 119 euroa.
Kuntien verotulot laskivat viime vuonna neljä prosenttia. Pottia pienensivät verovähennykset, verotilitysten vaihtelut ja yhteisöveroratkaisu.
Valtionosuudet kasvoivat 400 miljoonaa euroa, mutta ne eivät kattaneet menojen lisäyksiä. Kuntien velka kasvoi viime vuonna 750 miljoonaa euroa.
Kuntien rahoitus heikkenee lähivuosina. Paineita aiheuttaa Kuntaliiton mukaan etenkin palkkojen ja muiden kustannusten nousu sosiaali- ja terveyssektorilla. Siinä kasvu on ollut viime vuosina 6-8 prosenttia vuodessa. Kuntien hammashoidon menojen arvioidaan jatkossa kasvavan yhdeksällä prosentilla vuodessa siihen asti, kunnes lain edellyttämä taso on saavutettu.
Veronkevennysten vaikutuksia seurattava
Kuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen (kesk.) vaati keskiviikkona Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa, että kuntien tehtävien laajennukset syytä panna jäihin. Ennen uusia linjauksia on seurattava, miten veronkevennyspolitiikka onnistuu ja miten valtion ja kuntien talouden alijäämä kehittyy.
Nousiainen sanoi, että kuntien rahoituksen kannalta hallitusohjelman keskeinen sisältö liittyy kunnallisten palvelujen parantamiseen, verokevennyksiin sekä lupaukseen turvata kuntapalvelujen rahoitus."Tilanne on ristiriidassa ja kaatumassa kuntien syliin."