Sisäasiainministeriön laskelmien mukaan kuntien talous tiukkenee lähivuosina. Vain seitsemän pohjoispohjalaisen kunnan tulos on ennusteen mukaan plussalla joka vuosi ajalla 2001-2005. Kunnista kuusi on Oulun seudulta. Niiden lisäksi ainoastaan Kuusamo yltää vakaaseen talouteen joka vuosi.
Oulun imu kiertää eteläpuolelle aina Liminkaan ja Lumijoelle saakka. Pohjoispuolella olevien Kiimingin ja Haukiputaan tulorahoitus nilkuttaa kahtena vuonna ja itäpuolella olevan Muhoksen kolmena vuonna.
Heikoimmat kriisikunnat, joissa puhdistetun tuloksen ennustetaan olevan joka vuosi negatiivinen, ovat pieniä jo pitkään talousongelmiensa kanssa painineita pitäjiä. Poikkeuksena on Raahe, jonka toteutuneet ja ennustetut luvut ovat rajusti pakkasella.
Synkimmät talousnäkymät ovat Rantsilalla. Sen tuloksen ennustetaan olevan pakkasella esimerkiksi vuonna 2005 jokaista kuntalaista kohden 353 euroa. Kun siihen lisätään Suomen suurin velka, reilut 4 500 euroa jokaista ranttista kohden, riittää kunnassa puuhasteltavaa talousasioiden kanssa. Ennusteen mukaan myös kunnan nykyinen vahva kassa hupenisi reippaasti.
Oulunkaaren, entisen Iin seutukunnan, kuntien talous on myös ahtaalla. Heikoimpien kuntien joukkoon kuuluvat seutukunnasta Ylikiiminki ja Utajärvi. Neljä alijäämäistä vuotta ennustetaan olevan Yli-Iillä, Pudasjärvellä ja Iillä. Kuivaniemi kuuluu kolmen alijäämäisen vuoden kuntien joukkoon.
Tänä vuonna plustulokselle pääsee ennusteen mukaan 17 maakunnan 41 kunnasta (Vaala mukana). Vuonna 2004 plussalle yltää 13 kuntaa ja vuonna 2005 enää 9 kuntaa. Toissa vuonna plussalla oli 17 kuntaa ja viime vuonna muun muassa poikkeuksellisten verotilitysten ansiosta peräti 31 kuntaa.
Verot ja menot ongelmana
Raahen apulaiskaupunginjohtaja Ilmo Arvela sanoo, että kaupungin talouden ongelmat johtuvat sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta sekä "yhden tehtaan kaupungin" yhteisöverojen roimasta laskusta.
Vuoden vaihteessa hynttyynsä yhteen lyöneistä Raahesta ja Pattijoesta suuremmat talousongelmat ovat olleet Raahessa. Raahessa on juuri aloitettu selvitys siitä, millainen palvelurakenne uudessa kaupungissa tarvitaan.
Ylikiimingin kunnanjohtaja Jarmo Ronkainen sanoo, että käyttötalousmenoissa on vuodessa 300 000-400 000 euron vaje, jota on kovasti yritetty saada kuntoon erilaisilla säästötoimenpiteillä. Ylikiiminkiläisistä yli puolet asuu kirkonkylän ulkopuolella ja palvelujen järjestäminen tulee kalliiksi. Lisäksi väestö on iäkästä ja sairastavuus on korkeaa. Myös työttömyys on ylhäällä.
Ronkainen on tyytyväinen siihen, että kunnan väkimäärä kasvoi viime vuonna. Kunta haluaa lisää väkeä ja sitä kautta enemmän tehokkuutta.
Ronkaisen mielestä ministeriön laskelmien suunta on oikea, mutta laskelmissa oleva verotulojen tasauksen vähennys ei ole kunnan omien laskelmien mukaan aivan niin raju kuin mitä ennuste näyttää.
Parhaiten menestyvät suurehkot kunnat
Laskelmien mukaan koko maan kuntien yhteenlaskettu vuosikate romahtaa viime vuoden 1,9 miljardista eurosta miljardiin euroon tänä vuonna. Vuonna 2005 vuosikatetta kertyisi enää 700 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu vuosikate riitti vielä vuosina 1999-2002 poistoihin, mutta tulokset jäävät keskimäärin alijäämäisiksi kuluvasta vuodesta lähtien.
Kunnat myös velkaantuvat nykyistä enemmän, koska vuosikatteet eivät riitä kattamaan lähellekään kuntien nettoinvestointeja.
Neuvotteleva virkamies Markku Nissinen sisäasiainministeriöstä kertoo, että suurin kuntien talouden ongelma on verotulojen väheneminen. Sitä selittää taantuman lisäksi myös viime vuoden veronkantojärjestelmästä johtuva kunnille tullut ylimääräinen 400-700 miljoonan euron "rytmihäiriö".
Nissisen mukaan pienet kunnat ovat edelleen heikoilla, vaikka viime vuonna niiden asema parani. Helsingin ja Espoon asema näyttää panevan, mutta edelleenkin niillä on vaikeuksia. Parhaiten menestyvät 20 000-40 000 asukkaan kunnat.
"Kuntien menojen kasvun pitäisi olla pienempää kuin parina viime vuonna, vaikka esimerkiksi palkkaratkaisut lisäävät menopaineita. Kunnille ei saisi myöskään tulla uusia tehtäviä", sanoo Nissinen.
Valtionosuuksiin ei ole tulossa mitään kokonaisuudistusta, mutta viilauksia on näkösällä. Myöskään yhteisöverojen siirrosta valtiolle ei ole tehty mitään periaatepäätöksiä. "Se on hallitusohjelmassa aidosti auki ja selvitettävien asioiden listalla."