Revon Sähkö Oy:n osakkaiden myynti Vattenfallille 1990-luvun lopulla poiki ennennäkemättömän rakentamisinnon Oulun läänin eteläalueella. Äkkirikastuneet kunnat ovat purkaneet sähkörahan turvin investointitarpeitaan; on rakennettu teollisuustiloja ja korjattu homekouluja.
Kaupasta saatuja rahoja ei ole käytetty, sen sijaan rakentaminen on rahoitettu velalla.
Seitsemän Repo-kaupoissa eniten rahaa saaneen kunnan (yli 10 miljoonaa euroa) velkasalkku painaa nyt miltei kaksi kertaa enemmän kuin kauppavuonna 1999.
Lainaa oli tuolloin 53,643 miljoonaa euroa, nyt 104,735 miljoonaa euroa.
Parikymmentä Repo-kuntaa sai sähköosakkeistaan yhteensä yli 140 miljoonaa euroa.
Pääomaa on syöty säästeliäästi.
Seitsemän kunnan 86,767 miljoonan euron potista on käytetty 22,384 miljoonaa euroa. Jäljellä on yhä 65,383 miljoonaa euroa, mikä riittäisi tänä aikana otetun lisävelan maksuun, mutta ei vanhoihin velkoihin.
Joissakin kunnissa velanotto hipoo jo sietokyvyn rajoja. Rakentamisen paineet eivät kuitenkaan ota hellittääkseen. Ainakin homekouluissa riittää puuhastelua kaikkialla vielä pitkäksi aikaa.
Repo-sijoituksiin on alettu jo kajota ja sijoitusten nostolle määriteltyjä rajoja höllentää.
Raha säilyttänyt
arvonsa
Alussa Repo-rahat poikivat huimasti. Ilo oli lyhytaikainen. Maaliskuussa 2000 alkanut talouden alamäki romautti tuotot. Sijoitukset ovat juuri ja juuri pitäneet pintansa. Heikko tuotto on houkutellut kajoamaan sijoitettuun pääomaan, vaikka aluksi kaupan vastustajia lepyteltiin lupauksilla, ettei sähkörahoja tuhlata.
Kaupunginkamreeri Hannu Kaartinen Oulaisista kertoo kaupungin 5-vuotisinvestointien nousseen noin 60 prosenttia.
"Ensivaiheessa rahojen käyttökohteena oli lähinnä uusia työpaikkoja luovat elinkeinoinvestoinnit, myöhemmin käyttöä on laajennettu myös muihin kohteisiin, korvaamaan lainanottoa."
Oulainen sai kaupassa 11,274 miljoonaa euroa. 0,697 miljoonaa euroa jätettiin tulokseen alijäämien katteeksi. Lopusta muodostettiin investointi- ja kehittämisrahasto.
Rahaston varat on sijoitettu kolmen varainhoitoyhtiön - Gyllenberg, Nordea ja Opstock - kautta siten, että osakkeissa voi olla korkeintaan 30 prosenttia ja loput korkosijoituksissa.
Tuloilla katettu korkomenoja
Oulainen on käyttänyt 0,697 miljoonaa euroa teollisuushallin rakentamiseen. Joulukuussa nostetaan 1,74 miljoonaa euroa Keskuskoulun remonttiin.
"Koulurakentamisraha on lainanottoa korvaavaa käyttöä. Näin toimitaan, koska kaupunki saa hankkeeseen vain 1,5 miljoonaa euroa valtionosuutta, ja itselle jää maksettavaksi 7,1 miljoonaa euroa", Hannu Kaartinen kertoo.
Kaupunki rajasi Repo-rahojen käytön niin, että vuosittain rahaa voidaan nostaa enintään 15 prosenttia edellisen vuoden kirjanpidollisesta arvosta. Tällä tavoiteltiin Kaartisen mukaan sitä, ettei rahaa haaskata.
"Huolimatta siitä, että rahamaailma on nähnyt melkoisen pörssiromahduksen, Repo-raha on säilyttänyt arvonsa eikä alkuvaiheen 'pääomia ei sitten syödä' -tilanteesta ole jouduttu tinkimään. Korkopainotteiset salkut ovat kestäneet osakekurssien laskun. Vaikka lainamäärä on kasvanut huikeasti, 9,5 miljoonasta eurosta 21,9 miljoonaan euroon, korkomenot on voitu kattaa tuotoilla", Kaartinen toteaa.
