Kuntien ra­ken­tei­ta on pakko muuttaa

Väestön ikääntyminen koettelee kuntien taloutta vielä rajummin kuin valtion, ja siitä seuraa pakottava tarve muuttaa kuntien palvelurakenteita.

Väestön ikääntyminen koettelee kuntien taloutta vielä rajummin kuin valtion, ja siitä seuraa pakottava tarve muuttaa kuntien palvelurakenteita. Osassa kuntia rakennemuutokset ovat niin rajut, etteivät ne selviä itsenäisinä kuntina.

Näin rajut madonluvut luki valtiosihteeri Raimo Sailas Ylivieskassa Kalajokilaakson kauppakariosaston järjestämässä kuntaliitosseminaarissa. Sailas maalasi kuvaa tilanteesta, jossa kunnan ikärakenne vääristyy niin, että työmarkkinoille tulevista jopa kaksi kolmasosaa pitäisi sijoittaa kunnan töihin, jotta palveluista selvittäisiin.

"Suomessa kunnilla on hyvinvointipalvelujen tuotannossa suurempi rooli kuin missään muualla maailmassa. On aivan selvää, että kunnille tulee jatkossa vaikeuksia hoitaa tehtäviään pelkän työvoimapulan takia", Saalas vakuutti suorasanaisella tyylillään.

Lääkkeeksi edessä olevaan hyvinvointipalvelujen rahoituskriisiin Sailas ehdotti muun muassa kouluverkon rajua supistusta - ei pelkästään peruskouluverkon, vaan myös lukioverkon ja keskiasteen koulutuksen. Perustelukin on hyvin yksinkertainen: kun oppilasmäärät romahtavat, mihin tarvitaan nykyistä koulumäärää?. Kuntia Suomessa on hänen mielestään runsaasti liikaa.

"Nykyisillä rakenteilla ei kannata yrittääkään säilyttää niitä hyvinvointipalveluja, jotka meillä nyt on", Raimo Sailas julisti.

Lähes yhtä kovat ennusteet lateli sisäasiainministeriön ylijohtaja Cay Sevón. Hän esitteli ennustetta, jonka mukaan pienten kuntien talous väkisin heikkenee suhteessa suurempiin kuntiin.

"Valtionosuusuudistus ei ole tuomassa muutossa tähän kehityssuuntaan", hän sanoi.

Ilmoita asiavirheestä