Kuntien julkisia rakennuksia on lähimmän kymmenen vuoden aikana remontoitava selvästi nykyistä enemmän. Kuntaliiton perjantaina julkistaman arvion mukaan peruskorjaustarve kasvaa sosiaalitoimen rakennuksissa, kuten vanhainkodeissa ja lastentarhoissa yli 20 prosenttia. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa remontteja pitäisi tehdä noin 15 prosenttia ja kouluissa noin kymmenen prosenttia nykyistä enemmän.
Syynä on lähinnä se, että 1970-luvulla tehdyt rakennukset ovat ikääntyneet peruskorjausta vaativaan kuntoon.
Jos kuntien opetustoimen rakennuskanta halutaan säilyttää nykykunnossa, peruskorjauksiin tulisi Kuntaliiton mukaan sijoittaa vuositasolla 220 miljoonaa euroa. Sosiaalitoimen rakennusten peruskorjauksiin kuluisi 65 miljoonaa ja terveystoimen rakennusten 40 miljoonaa euroa.
Home piinaa yhä
Vanhojen rakennusten suunnitteluvirheet ovat tuoneet mukanaan kosteus- ja homehaitat. Suunnittelua voi syyttää 42 prosentissa ongelmarakennuksia. Rakennusvirheet selittävät noin neljänneksen vaurioista.
Kosteus- ja homevaivat ovat hieman vähentymään päin. Kunnat käyttävät nyt niiden korjaamiseen keskimäärin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2000 korjauksiin meni noin 40 miljoonaa euroa.
Julkisiin rakennuksiin kosteus pääsee yhä useammin rakennusten ulkopuolelta mm. sade- ja valumavesistä.
Rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki muistuttaa, että Kuntaliitto suosittelee käytettäväksi ns. sisäilmaryhmiä homeongelmien selvittämiseksi. Siihen kuuluisivat ainakin kunnan terveystarkastaja, työterveyshuolto, työsuojeluviranomainen ja toimitilapalveluiden edustaja. Ryhmän tärkein tehtävä on jakaa tietoa parannushankkeista eri osapuolille.
Pikakorjausraha tarpeen
Kosteuden ja homeen vastaisessa taistelussa kuntien kannattaa myös yhdistää voimavaransa. Pienillä kunnilla ei riitä henkilöstöä eikä resursseja rakennusten jatkuvaan kunnossapitoon.
VTT on valmistellut erityisen mallin, jonka perusteella kuntien rakennusten vuosittainen peruskorjaustarve voidaan kartoittaa. Tutkijat ehdottavat myös erillistä määrärahaa yllättäviin pikakorjauksiin. Se voisi olla 15--20 prosenttia vuosittaisiin korjauksiin varatusta budjetista.