Määräaikaiset työsuhteet ovat kunta-alalla vähentyneet hieman. Kunta-alan työntekijöistä 22 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, mikä on piirun verran vähemmän kuin vuonna 2001, jolloin edelliset tiedot määräaikaisista on kerätty.
Tilastokeskuksen kunnallisen henkilörekisterin mukaan vastaava luku oli tuolloin 25 prosenttia. Lisäystä vakinaisten työsuhteiden eduksi on kahden vuoden aikana tullut siis kolme prosenttiyksikköä.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen uuden selvityksen mukaan kunta-alalla työskenteli viime vuoden lopussa 426 000 palkansaajaa. Vakinaisessa palvelusuhteessa heistä oli 78 prosenttia.
Suurin osa kunta-alan ihmisistä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja opetustoimessa.
Kyselyn tulokset julkaistiin kunnallisen työmarkkinalaitoksen seminaarissa Raumalla keskiviikkona.
Yli puolet sijaisuuksia
Tutkimuksen mukaan yli puolet määräaikaisista on välttämättömiä sijaisuuksia. Eniten sijaisia käytetään sosiaali- ja terveystoimessa, missä heitä on 67 prosenttia.
Sijaisuuksien syynä ovat muun muassa sairauslomat, perhevapaat, vuosilomat, vuorotteluvapaat, osa-aikaeläkkeet, osa-aikalisät ja opintovapaat.
Seuraavaksi merkittävin määräaikaisuuden peruste on avoimen viran tai toimen hoito. Muita perusteita olivat tehtävän kausiluontoisuus, lyhytkestoisuus, tilapäinen lisähenkilöstön tarve, projektiluontoinen työ tai epäpätevyys kyseiseen toimeen.
14 prosentissa vastauksista ei ollut saatavissa perustetta sijaisuudelle.
Määräaikaisuuden peruste pitää yksilöidä selkeästi työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä ja laissa säädetty peruste pitää voida tarvittaessa näyttää toteen.
Kuntien maine kärsii
Koko kunta-alan määräaikaisten työsuhteiden pienestä vähennyksestä huolimatta pätkätyöt koetaan usealla alalla isoksi riesaksi. Esimerkiksi yksistään hoitoalalla noin 25 prosenttia hoitajista on pestattu lyhyemmiksi tai pidemmiksi pätkiksi.
"Vielä vakavammaksi asian tekee se tosiasia, että nuorista yli puolet joutuu ajattelemaan elämänsä rakentamista pätkätyösuhteiden varassa", huomauttaa terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten etujärjestön (Tehy) sekä toimihenkilöiden neuvottelujärjestön (TNJ) puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Hänen mukaansa määräaikaisten työsuhteiden ylenmääräinen käyttäminen hoitoalalla ei ole parantanut kuntatyönantajan mainetta. Ongelma on hoitoalalla muita aloja yleisempi. Tosin parin viime vuoden aikana hoitajia on myös vakinaistettu jonkin verran.
"Mielestäni hoitoalan työsuhteiden vakinaistaminen helpottaa henkilöstön saamista ja pysymistä. Määräaikaisiin sijaisuuksiin on toki aina tarvetta, mutta sekin hoituisi järkevämmin rakentamalla vakituinen varahenkilöstöjärjestelmä, jolloin työnantaja saisi käyttöönsä kokeneita ja osaavia sijaisia", Laitinen-Pesola huomauttaa.
"Mustamaalaus riittää"
Kunta-alan työmarkkinajohtajan Jouni Ekurin mielestä kuntasektorin mustamaalaus saa jo riittää. Hänen mielestään henkilöstökehitys osoittaa, että kuntatyönantajat ovat onnistuneet henkilöstöpolitiikassaan.
"Vakinaisten palvelusuhteiden määrä on kasvanut ja kasvu näyttää jatkuvan. Kunnat ja kuntayhtymät ovat varautuneet työvoimakilpailuun palkkaamalla lisätyövoimaa. Samalla ne ovat pystyneet turvaamaan vakinaisen henkilöstön palvelusuhteet. Lomautuksia on vähän eikä tuotannollisia tai taloudellisista syistä johtuvia irtisanomisia juurikaan ole", Ekuri perustelee.
Hänen mielestään on selvää, että naisvaltaisena alana kunta-ala tarvitsee myös runsaasti sijaisia, sillä perhevapaiden käyttö on yleistä.