Suunnitelmat hätäkeskusten määrä pudottamisesta kuuteen nykyisestä viidestätoista ovat herättäneet huolta ja turvattomuutta suomalaisten keskuudessa.
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen on täsmälleen päinvastaista mieltä. Hän uskoo uudistuksen lisäävän turvallisuutta.
"Se lisää turvallisuutta, koska näin saadaan keskuksiin lisää henkilökuntaa vastaamaan puheluihin. Nykyisin pienimmissä keskuksissa on yöllä vain kaksi ihmistä. Kolmas samaan aikaan tuleva puhelu on jo ruuhka", Viljanen muistuttaa.
Järjestelmä muuttuu myös täysin valtakunnalliseksi. Mikäli jossain ei vastata, niin puhelu siirtyy automaattisesti toiseen keskukseen. Tavoite on, että jokaiseen puheluun vastataan kymmenessä sekunnissa.
Monikansallisen Suomen hätäkeskuksissa on oltava myös kielitaitoa. Viljanen muistuttaa, että hädässä ihminen huutaa apua omalla kielellään.
On sattunut, että apua onkin lähetetty väärälle paikkakunnalle, saman nimiselle kadulle. Viljanen myöntää ongelman.
"Kunnille on juuri lähetetty kirje, jossa pyydetään tarkistamaan osoitteisto ajan tasalle. Esimerkiksi yhdistyvissä kunnissa ei saa olla kahta samannimistä katua."
Omat kasvonsa turvattomuuteen tuo lisääntynyt rasismi.
"Ongelma kasvaa, asenteet ovat kiristyneet. Kontiolahdella kyläaktiivit ehdottavat mustille ja valkoisille omia urheilukenttiä, jossain muualla pystytetään kylttejä, etteivät thaimaalaiset saa poimia marjoja, väkivaltaiset hyökkäykset lisääntyvät", Viljanen kuvaa.
Hän toivoo, että rasistiset motiivit kestäisivät nykyistä paremmin oikeusprosessissa.
"Poliisi havaitsee tuhannessa tapauksessa rasismia, syyttäjä löytää saman motiivin kolmessakymmenessä ja tuomioistuin korkeintaan parissa tapauksessa vuosittain", Viljanen tiivistää ongelman.
Nämä kolme osapuolta selvittävät, miten rasistiset motiivit kantaisivat nykyistä paremmin aina tuomioistuimeen saakka.