Kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan kuntien määrän rajuun supistamiseen ei Suomessa ole edes taloudellisia mahdollisuuksia. "Jos kuntien lukumäärä puolitettaisiin nykyjärjestelmällä noin 200 kuntaan, se veisi valtion konkurssiin", Manninen kertoi Kalevalle.
Hänen mukaansa kuntaliitos maksaa käytännössä keskimäärin noin kahdeksan miljoonaa euroa. "Jos joku haaveilee, että mentäisiin 200 kuntaan ja siis tehtäisiin 200 kuntaliitosta, se maksaisi noin 800 miljoonaa euroa. Kuka kuvittelee, että sellainen raha Suomesta löytyy", Manninen jatkoi.
Ensi vuonna kuntaliitoksia tehdään 10. Sen jälkeen Suomessa on 432 kuntaa nykyisen 444:n sijasta. Kahden vaalikauden jälkeen päästään alle 400 kunnan, Manninen ennustaa.
Kuntaministerin mielestä kuntaliitokset ovatkin liian hidas ja kallis tie vastata edessä oleviin kasvaviin palveluhaasteisiin. Parempi ja nopeampi keino on palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen. Se on Mannisen mukaan myös välttämätöntä.
Ensi vuonna onkin tarkoitus ottaa käyttöön neljäksi vuodeksi harkinnanvarainen avustusjärjestelmä kuntien laaja-alaiseen yhteistoimintaan."Ratkaisu on periaatteellisesti merkittävä avaus", Manninen totesi.
Porkkanarahaa kuntaliitoksiin tullaan jatkossa pienentämään. Tällä hetkellä investointi- ja kehittämisavustus on ollut keskimäärin 1,7 miljoonaa euroa kuntaliitosta kohti. Se tippuu Mannisen mukaan noin miljoonaan euroon.
Manninen uskoo kuntatalouteen
Hannes Mannisen mielestä opposition puheet kuntatalouden kehnoista näkymistä ovat täysin perusteettomia. Mitään kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen peräänkuuluttamaa välitysmiestä siihen, että hallitus ja oppositio edes puhuisivat samoista luvuista ei Mannisen mielestä tarvita.
"Hallituksen arviot kuntataloudesta on tehty samoilla perusteilla kuin kaikkina aikaisempina vuosina. Ne ovat eri ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton asiantuntijoiden hyväksymiä. Ainakin asiantuntijoilla on samat luvut", Manninen sanoi torstaina keskustan järjestämässä tiedotustilaisuudessa, jossa kuntaministeri ja peruspalveluministeri todistelivat kaiken muuttuvan paremmaksi.
Suunnanmuutos
on toteutettu
"Kuntapolitiikan suunnanmuutos on toteutettu. Kuntatalous vahvistuu selvästi", Manninen ilmoitti.
Hänen mukaansa vakautta ja luottamusta kuntatalouteen on rakennettu käytännössä sillä, että kaikki hallituksen toimenpiteistä aihetuvat veronmenetykset on korvattu täysimääräisesti kunnille. "Tätä mikään hallitus aikaisemmista lupauksista huolimatta ei ole tehnyt."
Mannisen mukaan tärkeä paalu kuntapolitiikan suunmuutoksessa on ollut valtion toimenpiteistä aiheutuneiden ansio- yhteisöveromenetysten korvaamisen lisäksi se, että indeksitarkistukset on tehty 75-prosenttisesti. Vuosina 2001-2003 ne puolitettiin.
Hän muistutti myös siitä, että ensimmäinen peruspalveluohjelma valmisteltiin hyvässä yhteistyössä valtion ja kuntasektorin kesken viime keväänä.
"Käytännössä keskeinen peruspalveluohjelman linjaus on se, että uusiin palveluvelvoitteisiin suhtaudutaan pidättyväisesti. "Uusia velvoitteita ei tämän hallituksen toimesta kunnille sälytetä yllätyksenä tai ilman vastaavia voimavaroja."
Mannisen mukaan ensi vuonna valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen ovat yhteensä 249 miljoonaa euroa. "Viimeisen 13 vuoden aikana ainoastaan vuonna 2002 valtion toimenpiteet ovat olleet tuota suurempia", Manninen kehaisi
Valtionosuuksissa lisäys ensi vuodelle on noin 260 miljoonaa.
Mannisen mukaan kuntien vuosikatteen arvioidaan nousevan ensi vuonna noin 200 miljoonalla eurolla eli kuluvan vuoden 1,4 miljardista eurosta 1,6 miljardiin. Vuonna 2008 se ylittää vuoden 2000 poikkeuksellisen korkean tasoa. Silloin vuosikate kipuaa 2,3 miljardiin euroon. Kuntien keskimääräisen velkaantumisen arvioidaan pysähtyvän vuonna 2007.
Väestömuutos
perusteeksi
Kuntaministeri myönsi, että kuntaryhmien ja yksittäisten kuntien välillä on silti suuria eroa. Hänen mukaansa tähän ongelmaan kiinnitetään erityistä huomiota valtionosuuksissa.
"Vuoden 2006 alussa voimaan tulevassa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa otetaan ensimmäistä kertaa väestömuutos valtionosuusperusteeksi."
Hänen mukaansa väestön voimakas kasvu tai väheneminen ja siitä aiheutuvat taloudelliset paineet on huomioitava, jotta olosuhteiltaan erilaiset kunnat voivat tuottaa peruspalvelut kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Tänä syksynä ei harkinnanvaraisten valtionosuuksien maksua Mannisen mukaan kuitenkaan aienneta. Siihen ei kuntaministerin mukaan ole tarvetta.