Vihanti Reilun kymmenen vuoden kuluttua Suomessa on enää vain 250 kuntaa nykyisen yli 400 kunnan sijaan, uskoo Lapin eläkkeellä oleva rehtori Esko Riepula.
Itsekin kuntaliitosselvitystyötä Kymenlaaksossa tekevä Riepula on mielenkiinnolla seurannut Pohjois-Pohjanmaalla kariutuneita kuntaliitoshankkeita.
"Osa ratkaisuista kertoo, etteivät kunnat itse halua ottaa vastuuta kuntarakenteen muutoksesta, vaan ne jäävät odottamaan valtiovallan toimenpiteitä asiassa. Silloin kritiikki ei ainakaan kohdistu päättäjiin, vaan valtioon", Riepula toteaa.
Monet kunnat vieroksuvat kuntaliitosta heikomman kunnan kanssa, vaikka Riepulan mielestä pitäisi nähdä lopputuloksena se kokonaisuus. Isommalla toimintayksiköllä on enemmän voimaa kuin pienillä erillisyksiköillä.
"Katse suuntautuu vain oman kunnan palveluihin. Se on kuitenkin liian pieni yksikkö etenkin ensi vuosikymmenellä ja siitä eteenpäin. Siikalatvallakin tarvittaisiin yhteistä vastuuta eikä vain omaan napaan tuijottamista."
Kuntaliitoksissa syntyy elinvoimaisia alueita
Kuntaliitoksilla haetaan tehokkuutta ja kuntien elinvoiman lisäystä. Peruskunnassa kuitenkin demokratian mukainen päätöksenteko säilyy ajatellulla tavalla. Toisen asteen palvelutuotannossa demokratia häipyy jonnekin taustalle.
"Esimerkkinä käy sairaanhoitopiirit, joista on tullut laskun lähettäjiä ja joiden vuoksi peruskunnat ovat hätää kärsimässä. Kunnanvaltuustojen ja heidän valitsijoidensa välinen yhteys ei enää tässä päätöksenteossa näy."
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on luoda elinvoimaisia ja taloudellisesti toimivia kuntia. Kuntien väestön rakenne on muuttunut ja edelleen muuttuu siten, että elinvoimaisuutta edustava ja vahvistava väestö muuttaa pois, ja kuntiin jää paljon palveluja vaativaa väestöä.
"Sitä eroa ei veroprosentin korotuksilla hoideta."
Palvelujen järjestäminen ei onnistu kunnilta, jos ne eivät ole elinvoimaisia. Riepula muistuttaa tuottavuuden vaatimusten koskevan yhä enemmän myös kuntia. Tuottavuutta haetaan muun muassa hyödyntämällä uutta tekniikkaa. Nyt kuntakeskukset sijaitsevat noin 30 kilometrin päässä toisistansa.
"Kuntarakenne ei tänä päivänä enää ole kiinni siitä, kuinka pitkälle hevosella pystytään päivän aikana ajamaan."
Kuntaliitoksissa ei identiteetti katoa
Kuntaliitoksen mukana identiteetti ei katoa. Se on ja pysyy kylissä ja yhteisöissä. Riepulan oma syntymäpitäjäkin on vaihtunut Paavolasta Ruukiksi ja viimeksi Siikajoeksi, mutta itse hän on edelleenkin paavolalainen.
"Kunta on vain hallinnollinen organisaatio."
Kouvolan seudun kuntaliitosasioiden selvittäjäksi Riepula uskalsi lähteä Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan onnistuneen kuntaliitoksen innoittamana. Kuntaliitoksen jälkeen alueen elinvoimaisuus on kasvanut.
"Se näkyy voimakkaana investointibuumina ja aktiivisuuden lisääntymisenä. Alueella ryhdyttiin uskomaan kunnan kehittyvän."
Se myös osoittaa, että yhden kunnan puitteissa asioita pystytään hoitamaan järkevämmin. Mahdollisuuksien oivaltaminen ja hyödyntäminen toki edelleen edellyttää aktiivisuutta kunnilta.