Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) vitsailee, että on väärä kysymys, kuinka monta kuntaa Suomessa on vuonna 2013.
"Parin valtuustokauden aikana, kuluva mukaan lukien, kuntien lukumäärä laskee ehkä noin sadalla. Jos kuntaliitoksia tapahtuu enemmän, ei minulla ole mitään sitäkään vastaan", arvioi hyväntuulinen Manninen torstaina esitellessään hallituksen hyväksymää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lopullista lakipakettia.
Suomessa on tällä hetkellä 431 kuntaa. Jo nyt tiedetään, että vuoden 2007 alusta voimaan tulevat kuntaliitokset laskevat kuntien lukumäärän 416:een.
Mannisen mukaan hallitus hyväksyi yksimielisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, esityksen kuntajakolain muuttamista ja varainsiirtoverolain muutokset.
Eduskunta pääsee keskustelemaan päättämään laista ja lakimuutoksista ensi tiistaina. Lakien pitäisi tulla voimaan vuoden 2007 alusta.
Valtio heittää
pallon kunnille
Viime kesänä julkistettu kunta- ja palvelurakenteiden uudistusesitys säilyi sellaisenaan lähes loppuun sakka, vain muutamia täsmennyksiä ja tarkistuksia puristettiin lakiesityksiin vielä torstaina aamupäivän tunteina.
Mannisen mukaan uudistuksessa on kolme lähtökohtaa: kunnilla on useita mahdollisuuksia järjestää palvelut, toimivalta uudistuksissa on kunnilla ja lopulta valtio arvioi, miten uudistus on viety kunnissa läpi.
"Pallo on nyt kunnilla. Vuonna 2009 istuva hallitus antaa eduskunnalle selonteon, miten hanke on edennyt."
Perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä, pitäisi olla vähintään 20 000 asukkaan asukaspohja tai kuntien yhteistoiminta-alue.
Täsmennyksistä ehkä tärkein on, että ammattikorkeakoulut on jätetty pois kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.
Niiden kehittäminen jää hallituksen ja opetusministeriön vastuulle.
Hallitus myös sopi, miten erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat määritellään. Yleisesti arvioidaan, että Suomessa on noin 30 kuntaa, jota yrityksinä olisivat konkurssissa tai vähintään suoritustilassa.
Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien yhtiöiden henkilöstön irtisanomissuojaa on laajennettu ja täsmennetty.
Perusterveydenhuollon yhteistoiminata-alueet olivat jo ennen kuntaremonttiakin palvelussuhdeturvan piirissä, mutta nyt turvan piiriin tulevat myös erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto eli jokaisen kunnan pitää kuulua kuntayhtymään, jossa huolehditaan terveydenhuollon erityispalveluista.
Manninen muistuttaa, että jos henkilö kieltäytyy vastaanottamasta uutta tehtävää, joka vastaa tämän kokemusta ja koulutusta, hänet voidaan erottaa.
Palvelussuhdeturva on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Turva koskee koko uudelleen järjestelyn piirissä olevaa henkilöstöä.
Kuntaliitoksiin
vauhtia
Kuntajakolain muutos lienee se uudistus, joka sysää kuntaliitokset vauhtiin. Yhdistymisavustukset uusitaan kokonaan ja niissä suositaan useamman kunnan liittymistä yhdeksi.
Yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosien 2008 - 2013 alusta. Vuosien 2008 ja 2009 alusta alkavissa kuntaliitoksissa avustukset maksetaan liki kaksinkertaisina.
Vuosien 2012 ja 2013 alusta yhdistymisavustuksissa ei ole enää ylimääräistä bonusta. Vuoden 2013 jälkeen yhdistymisavustuksia ei enää myönnetä.
Kuntaliitoksissa mahdollisesti syntyvät valtionosuuksien menetykset valtio aikoo kompensoida täysimääräisesti viideltä vuodelta kuntaliitoksen voimaantulosta lähtien.
Kuntien pitää kesäkuun loppuun 2007 saakka mennessä tehdä selvitys ja suunnitelma siitä, miten ne toteuttavat omalta osaltaan palvelurakenneuudistuksen.