Kuntien tekemät maa-alueiden lunastukset ovat yleistyneet. Maankäytön asiantuntija Matti Holopainen Suomen kuntaliitosta arvioi, että lunastusprosessit ovat kunnissa jo arkipäiväistä työtä.
Maa-alueiden lunastuksia ei kuitenkaan kuntaliitossakaan suositella ensisijaisina maanhankintakeinoina.
"Olemme kannustaneet kuntia aktiiviseen maanhankintaan. Jos kauppoja ei synny yhdyskuntarakentamiselle tärkeillä ja merkittävillä alueilla, kunnilla on viimeisenä keinona mahdollisuus käyttää lunastusmenettelyä", Matti Holopainen toteaa.
Holopaisen mielestä lunastusasioihin liittyy turhan paljon tyhjää retoriikkaa, sillä puolueeton elin määrittelee lunastettaville alueille käyvän hinnan. Se perustuu niihin hintoihin, joilla ostetaan ja myydään kunnassa maata.
Kunta voi hakea ympäristöministeriöltä lupaa lunastustoimitukseen sellaisilla alueilla, joissa yhdyskuntarakentamista halutaan laajentaa ja kehittää.
"Kukaan ei valita asiasta silloin, jos moottoritiestä ja liikenneväylästä jäisi pätkiä väliltä kokonaan pois."
Vapaaehtoisuus on
aina lähtökohtana
Hinnoista puhuttaessa Holopainen muistuttaa, että kysymys ei ole yksistään maan hinnasta. Kokonaisuuteen liittyvät kaavoituksen lisäksi muun muassa kunnallistekniikan, koulujen, päiväkotien ja muiden kunnallisten palvelujen rakentaminen.
"Veronmaksajan kannalta toiminta on järkevää. Veroja ei kukaan halua enempäänsä maksaa", Holopainen selvittää.
Hinnat perustuvat alueella tehtyihin kauppoihin. Lunastustoimikunta määrittelee sen hinnan, jolla maata ostetaan tai lunastetaan.
Se takaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun.
"Jos kaavoitus toteutettaisiin yksityisten maille, joku maanomistajista voisi saada rakennusmaata ja toinen puistoaluetta eli toinen saisi maastansa tuloja, toinen ei",
Raahe on jättänyt lunastushakemuksen
Raahen kaupunki on jättänyt ympäristöministeriölle lunastuslupahakemuksen Pyhtilä II-nimisestä alueesta.
Kaupunki haluaa kaavoittaa entisten Raahen kaupungin ja Pattijoen kunnan rajamailla sijaitsevan noin 30 hehtaarin suuruisen maa-alueen asuntorakentamiseen.
"Alueella on investoinnit tehty, sen molemmin puolin on koulut. Sellaista aluetta ei ole järkevää tyhjänä pitää", perustelee kaupungingeodeetti Kari Vallirinne Raahen kaupungin teknisestä keskuksesta.
Lunastus vaikuttaa ainoalta vaihtoehdolta
Vapaaehtoisella kaupalla kaupunki on jo ostanut alueen suurimmalta maanomistajalta yli seitsemän hehtaarin suuruisen maa-alueen. Toki vapaaehtoiset kaupatkin ovat edelleen mahdollisia, mutta Vallirinteen mukaan tilanne näyttää nyt siltä, ettei kaupungin maanhankinta onnistu ilman lunastusta.
"Jos ympäristöministeriön päätös on lunastukselle myönteinen, kaupunki voi valmistella asiaa olettaen lopputuloksen noudattavan tehtyä päätöstä. Jos päätös muuttuu myöhemmin oikeudessa, siinä ei mene kuin hieman työtä hukkaan", Vallirinne sanoo.
Kyseisen alueen välittömästä läheisyydestä kaupunki on ostanut lähes hehtaarin suuruisen maa-alueen euron neliöhinnalla, parhaillaan tekninen keskus käy neuvotteluja isommasta kohteesta.