Kuntien lainakanta on kaksinkertaistanut seitsemän vuoden aikana. Vuonna 1999 kunnilla oli lainaa asukasta kohti keskimäärin 711 euroa. Viime vuonna lainataakka oli 1 481 euroa asukasta kohti. Kuntien koko lainapotti on lähes kahdeksan miljardia euroa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne (sd.) pitää lainamäärän kasvua liian kovana. Hän ei kuitenkaan näe edessä kuntien konkurssiaaltoa. "Kunnat ovat tähänkin mennessä hoitaneet lainavelvoitteensa."
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen (kesk.) muistutti, että velkataakka ei jakaudu tasaisesti. "Siitä on tulossa joillekin kunnille yhä suurempi ongelma, varsinkin korkojen noustessa."
Pohjois-Pohjanmaan kuntien lainakanta on ollut myös hienoisessa nousussa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampisen mukaan lainakannan nousu on seurausta valtion velkataakan vähentämisestä. Niinpä kunnissa on jouduttu ottamaan lisää lainaa.
Maakuntajohtaja Esko Lotvonen sitä vastoin sanoo valtion viime vuotisten 7--8 miljoonan euron erityistoimien helpottaneen kuntien asemaa Lapissa. "Myös menopuolen karsinta on toiminut kohtalaisen hyvin ja työllisyystilanne on kohentunut."
Lotvonen ei usko, että esimerkiksi sisäasiainministeriön erityistarkkailussa olevat Utsjoki ja Enontekiö kykenisivät turvaamaan peruspalvelunsa ilman valtion erityistoimia. "Ongelmat eivät oikene säästämällä."
Maakunta-kuntayhtymän talousjohtajan Asta Tolosen mukaan Kainuun mallilla ei ole saatu taloutta ihan raiteilleen. Sosiaali- ja terveystoimen menot ovat yhä kasvussa, vaikka kulurakennetta on oikaistu.
"Neljän prosentin tulojen kasvulla menot eivät voi kasvaa kuutta prosenttia vuodessa ellei valtiolta saada lisää rahaa. Kasvu on hoidettava tulojen mukaan. Kaava on yksinkertainen, mutta vaikea toteuttaa."