Kuntien kor­jaus­urak­ka jär­je­tön? Yrit­tä­jät eh­dot­ta­vat ho­me­kou­lu­jen tilalle vuok­ra­ra­ken­nuk­sia

Kahdessa vuosikymmenessä väistötilojen vuokrauksesta on tullut iso bisnes, kun kunnat ovat korjanneet kiinteistöjään.

Väistötilabisnes on kasvanut viime vuosikymmeninä kiivaasti, kun kunnat ovat tuskailleet koulujen ja päiväkotien remonttien kanssa. Somerolla purettiin Kiiruun koulu ja oppilaat muuttivat korvaaviin ja väliaikaisiin tiloihin.
Väistötilabisnes on kasvanut viime vuosikymmeninä kiivaasti, kun kunnat ovat tuskailleet koulujen ja päiväkotien remonttien kanssa. Somerolla purettiin Kiiruun koulu ja oppilaat muuttivat korvaaviin ja väliaikaisiin tiloihin.
Kuva: Lassi Puhtimäki

Kahdessa vuosikymmenessä väistötilojen vuokrauksesta on tullut iso bisnes, kun kunnat ovat korjanneet kiinteistöjään. Toimialan yritysten määrä kasvanut nopeasti kymmeniin erikokoisiin toimijoihin.

Parmaco oy:n toimitusjohtaja Ossi Alastalo sanoo Lännen Medialle, että kuntien korjausvelkaa ei saada kiinni. Hän kyseenalaistaa onko kuntien korjausurakassa edes järkeä.

- Ongelma on vain kasvanut ja pahenee. Kuntien velkataakka on kasvanut 1990-luvun muutamasta miljardista nykyiseen yli 35 miljardiin. Kunnilla ei ole varaa, hän toteaa.

Cramo oyj:n johtaja Petri Moksén on samoilla linjoilla. Siirtotilayrityksillä on ratkaisu valmiina: tilojen vuokraus ja niihin liittyvät palvelut lisääntyvät.

- Kuntien ja yritysten ei tarvitse tai kannata rakentaa pysyvästi, koska tilatarpeet elävät ja tulevaisuus on hämärän peitossa: Väliaikaisten väistötilojen rinnalle vahvistuu entisestään vuokrattavien rakennusten bisnes. Vastuu rakennusten kunnosta on silloin vuokraavalla yrityksellä, ei kunnalla, Moksén toteaa.

Ilmoita asiavirheestä