Kunnat saavat mitä tilaavat. Tähän törmäävät kunnat yhä useammin palveluja ostaessaan. Talon rakennusurakan laadun mittaaminen on helppoa. Sen sijaan vaikkapa vanhusten palvelujen laadun arviointi on jo paljon vaikeampaa.
Myös kuntien menettelytavat poikkeavat yksityisen sektorista. Kuntien toimintaa säätelevä hankintalaki ei esimerkiksi tunne tinkimistä. Kun yksityisellä sektorilla kilpailu usein vasta alkaa tarjousten jättämisen jälkeen, kunnalle ei iltalypsy ole mahdollista. Yritysten on usein vaikea ymmärtää sitä.
Muun muassa tällaisia asioita pohdittiin tiistaina Suomen Kuntaliiton järjestämillä kuntien kilpailuttamispäivillä Oulussa.
Yhtiöiden kanssa voi tulla yllätyksiä. Pientä lisämakua oululaiseen energiayhtiökeskusteluun toi tieto, että kunnan tulee kilpailuttaa ostonsa myös omistamistaan yhtiöistä, jos yhtiö myynti ulkopuolisille on yli 20 prosenttia. Kunnallista liikelaitosta ei määräys koske.
"Tämä ei ole suoraan laissa oleva määräys, vaan KTM:n tulkinta konsernin sisäisistä kaupoista", kertoo lakimies Antti Pihkala Kuntaliitosta. Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin omistama energiayhtiö hävisi kilpailun ja kaupunki osti sähkön muualta.
Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan kilpailu on Suomessa jopa laajempaa kuin EU edellyttää, koska kilpailulait koskevat Suomessa myös terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Suomessa myös kilpailuttamisen alarajat ovat pienemmät kuin EU määräisi.
Isot ulkomaiset
voivat jyrätä
Kietäväisen mielestä tulisi jokaisessa kunnassa ja seutukunnassa laatia palvelutuotantostrategia, jossa määrätään, miten kunta aikoo järjestää palvelunsa tulevien 5-10 vuoden aikana. Siinä pitää määritellä, mitä palveluja aikoo kunta tuottaa itse, mitä ja miten yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä ostetaan ulkopuolisilta. Tämä muun muassa siksi, että yritykset osaavat varautua kasvavaan kysyntään.
Uhkana voi olla muun muassa ulkomainen kilpailu. "Jätit jyrää muuten meitin", sanoo Kietäväinen. Ruotsissa ranskalaiset suurfirmat valloittivat ison osan hoivapalvelumarkkinoista. Sama näkyy jo meillä esimerkiksi energiamarkkinoilla.
Kietäväinen toivoo paljon Pohjois-Pohjanmaan liiton teettämästä kuntien palveluverkkoselvityksestä. "Toivottavasti nyt valmistuvasta selvityksestä tehdään jatkotyö."
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi puolestaan on eri mieltä Kietäväisen kanssa palvelumarkkinoiden suunnittelemisesta kymmenen vuoden päähän. "Ei se ole mahdollista. Markkinat liikkuvat niin nopeasti."
Hiironniemi korostaa, että Oulussa edetään harkiten. Teknisellä sektorilla on paljon ostopalveluja. Sen sijaan peruspalvelusektoreilla voi olla monenlaista sopimusohjausta, kaupungin suoraa toimintaa sekä toimintaa yksityisten kanssa.
Kaupunki tuottaa esimerkiksi lasten ja nuorten laitoshoidosta 38 prosenttia ja ostaa 57 prosenttia. Seutukunnan muut kunnat puolestaan ostavat lähes kaikki palvelunsa. Erikoissairaanhoidon tuottaa lähes kokonaan kuntien omistama Oys. "Muun muassa sen monopolin purkaminen on monivaikutteinen juttu."