Kuntien ilme kohenee

Pienet kunnatkin sijoittavat isot rahat ydinkeskustojensa vetovoimaisuuden parantamiseen. Taivalkoskella viherrakentaminen on saanut tänä kesänä runsaasti kiitosta, sillä keskusta on uudistettu perusteellisesti.

Taajamaa komistuu. Puistotyönjohtaja Ulla Majava istuttaa Taivalkoskella virpiangervoa yhdessä Raimo Törhösen kanssa, taustalla Simo Lasanen.
Taajamaa komistuu. Puistotyönjohtaja Ulla Majava istuttaa Taivalkoskella virpiangervoa yhdessä Raimo Törhösen kanssa, taustalla Simo Lasanen.
Kuva: Airi Railo

Pienet kunnatkin sijoittavat isot rahat ydinkeskustojensa vetovoimaisuuden parantamiseen.

Taivalkoskella viherrakentaminen on saanut tänä kesänä runsaasti kiitosta, sillä keskusta on uudistettu perusteellisesti. Kunta on mukana projektissa, jolla kohennetaan pienten kuntien taajamien ilmettä.

"Pohjois-Pohjanmaan Liitto käynnisti muutama vuosi sitten Taajamien vetovoimaisuus-projektin. Oulun läänin kunnista 17 lähti mukaan hankkeeseen", kertoo Taivalkosken kunnan tekninen johtaja Raimo Varanka.

Hanke on lähtenyt hienosti liikkeelle, ja se on edennyt rinnan suunnittelun kanssa.

Paljon näkyvääkin on saatu jo aikaan.

"Mikä parasta, palaute on ollut myönteistä", Raimo Varanka sanoi.

Alustavan suunnittelun on tehnyt Oulun yliopiston arkkitehtiosasto. Kunnassa ideoita on kehitelty tiimityönä. Projektia vetää Kari Siikaluoma, liikenteellisestä puolesta vastaa Petri Taivalkoski ja viherrakentamisesta Ulla Majava.



Koillismaalla menestyviä ruusuja


Tielaitos on mukana maisemoinnissa ja liikenneturvallisuuden parantamisessa. Työtä on jatkettu jo useamman vuoden. Nopeusrajoitus taajamassa pudotettiin neljäksikymmeneksi. Lisäksi rakennettiin liikenteen hidasteita.

Koulujen turvallisuutta on parannettu kunnan keskustassa ja sivukylillä.

Töiden edistyttyä myös kadulla liikkuvat kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä uudistuksiin.

"On mukavaa kun ihmiset puhuttelevat meitä ja kokevat asian yhteisenä", kiittelee puistotyönjohtaja Ulla Majava Taivalkosken kunnasta.

Viherrakentaminen on toinen näkyvä osa keskustan viihtyvyyttä. Ulla Majava kertoo, että istutuksissa on käytetty oman alueen kasvistoa, pihlajia, koivuja sekä Koillismaalla menestyviä ruusulajikkeita.

Istutukset sointuvat hyvin maalaismaisemaan. Torialue on saanut päällysteen punaisista ja tummemmista betonikivistä. Sama päällyste jatkuu kunnanviraston pihamaalle, seurakuntatalon ja kirkon kanssa syntyy kaunis kokonaisuus. Kunnanvirastosta torille menevä katu on pihakatu.

"Kunhan ihmiset oppivat näitä käyttämään, kokonaisuus on toimiva", Majava sanoi.



Omistakin pihoista halutaan pitää huolta


Torialueelle pystytettävä Kalle Päätalon muistomerkki asettaa rajoituksia paikoitukselle.

Koska kunnanviraston ja torialueen välissä on iso maa-alue, uskoo kunnan tekninen johtaja Raimo Varanka päästävän hyvällä suunnittelulla onnistuneeseen lopputulokseen. Kysymyksessä on kuitenkin tärkeä ydinkeskus. Varanka antaa torialueen suunnittelussa kiitosta myös yrittäjille: hyvällä yhteistyöllä saadaan paljon aikaan.

Kuntakuvan kiillotuksen uskotaan nostavan kunnan imagoa niin matkailijoiden kuin kuntalaistenkin silmissä. Asukkaat ovat olleet innokkaasti mukana yhteistyössä.

Ulla Majava uskoo, että epäilyksistä huolimatta istutusten annetaan olla rauhassa, rakennuksista ja omistakin piha-alueista halutaan pitää huolta.

Hankkeeseen on käytetty noin 200 000 euroa vuosittain, josta puistotöiden osuus on tänä vuonna noin 40 000 euroa.

Ilmoita asiavirheestä