Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi sanoo, että poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristolaisuuden kunnille aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen valtionosuusjärjestelmässä. Lapin maakuntapäivillä Sodankylässä sunnuntaina vieraillut ministeri tiesi, että se on myös monen Lapin kunnan kannalta kohtalon kysymys.
"Kuntatalouden kehitys näyttää juuri nyt valoisalta erityisesti verotulojen nopean kasvun ansiosta, mutta huolena on kuntien välisten erojen syventyminen. Kuntien asukasta kohti laskettu vuosikate oli viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Lapin kunnissa selvästi heikoin, vaikkakin jo plussan puolella. Uudellamaalla vuosikate on noin 18 kertaa suurempi", hän kertoo.
Valtionosuuksiin perustuva verotulojen tasausjärjestelmä korjaa Kiviniemen mielestä jossakin määrin tilannetta tulevina vuosina, mutta eriarvoisuuden hillitseminen on oltava keskeinen elementti myös valmisteilla olevassa kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksessa. Uudistus toteutetaan vuoden 2010 alusta.
"Pienten lukioiden osalta valtionosuussäännöksiä muutetaan jo ennen vuotta 2010 siten, ettei lukioiden hallinnollinen yhdistäminen kuntaliitostilanteessa ja lukion toimiessa usean kunnan yhteisenä pienennä valtionosuuksia", hän lupaa.
Valtionosuuksiin tarkistuksia
Kiviniemi luettelee joukon hallitusohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä, jotka kuntien tulopohjaa vahvistaen tähtäävät vakaamman kuntatalouden turvaamiseen.
"Hyvinvointipalvelujen rahoituksen osalta valtio on varautunut lisäämään menojaan hallituskaudella yhteensä 250 miljoonaa euroa. Peruspalveluiden, erityisesti vanhustenhuollon turvaamiseksi toteutetaan valtionosuuksien nelivuotistarkistus. Valtionosuuksien indeksitarkistus toteutetaan vihdoin täysimääräisenä vuoden 2008 alusta", hän listaa.
Kiviniemi kertoo, että perusopetuksen ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. "Käytännössä tämä tarkoittaa kevään kehyksissä arvioidun 80 miljoonan euron valtionosuuden vähentymisen palauttamista kunnille", hän sanoo.
Lisäksi heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien tukemiseen tarkoitettua harkinnanvaraista rahoitusavustusjärjestelmää jatketaan. Ministeri lupaa, että rahoituksen tasoa pyritään mahdollisuuksien mukaan korottamaan nykyisestä.
Suojelukompensaatiot vihdoin toteutettava
Lapin maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Timo E. Korva muistuttaa, että hallituksen hyvät tavoitteet toteutuvat vain konkreettisten toimenpiteiden ja resurssien kautta. Hän toivoo, että hallitus kuulisi valmisteluissa herkällä korvalla Lapin liiton ja muidenkin lappilaisten näkemyksiä.
"Luonnonsuojeluasioissa merkittävin linjaus on lupaus, että hallitus huolehtii suojelupäätösten yhteydessä kirjattujen valtion velvoitteiden täyttämisestä. Tämä tuo tarkasteluun muun muassa UK-puiston kompensaationa luvatun kuuluisan Tulppion tien rakentamisen."
Korva vaatii, että samassa yhteydessä on selvitettävä suojelualueiden pinta-alaverotuksen menetykset alueen kunnille sekä vanhojen metsien suojelukompensaatiot, jotka hänen mielestään todella toteutettiin lähes virtuaalimuodossa.
"Tähän tarkasteluun on syytä liittää myös säännöstelyn allas- ja patorakennelmien saattaminen kiinteistöveron piiriin, mikä 1990-luvun puolivälissä jäi riittämättömien selvitysten vuoksi tekemättä."
Korva kertoo, että suojelutoimenpiteiden kompensaatiot kohdistuvat harvimman väestön alueille ja siten toteutuessaan tasoittavat maakunnan sisäistä kehitystä.