Ensi vuoden budjetissa on luvassa 20 miljoonaa euroa kuntien harkinnanvaraista avustusta. Summassa on 5,5 miljoonaa euroa eli reilu neljännes lisää tähän vuoteen verrattuna. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sanoo, että avustuksella kunnat voivat saada tilapäistä helpotusta pahimpaan hätään, mutta vakavasti kriisiytyneet kunnat pääsevät erityisohjaukseen.
Kiviniemi vieraili keskiviikkona Oulussa selvittämässä kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen (Paras) eteenpäin viemistä ja tapasi muun muassa valtion hallinnon, Oulun kaupungin, alueen muiden kuntien ja ammattijärjestöjen edustajia.
Kunnilla on muutama viikko aikaa tehdä selvitys sisäasiainministeriölle tilanteestaan. Joukossa on paljon kuntia, joiden tilanne on erittäin kehno, eivätkä ministeriön vaatimukset ylity, mutta on myös paljon hyvällä tolalla olevia kuntia.
Kiviniemi sanoo, että syyskuun 12. päivän tienoilla kuntien tekemät raportit on katsottu ja voidaan ryhtyä miettimään toimia. Niille kunnille, joiden antamat raportit näyttävät hälyttäviltä, hallitus ryhtyy sorvaamaan ratkaisuja yhteistuumin.
"Minkäänlaisia pakotteita ei laadita, vaan pikemminkin ohjeistusta siitä, mikä on kunnalle paras suunta", Kiviniemi sanoo.
Kriisikuntien ongelmia voidaan selvittää kuntaliitosten avulla tai muodostamalla yhteistyöalueita siten, että Paras-hankkeessa määritelty 20 000 asukkaan vähimmäisraja täyttyy.
Kiviniemi sanoo, että tilaa on erilaisille ratkaisuille, mutta esimerkiksi Lapin harvimmin asutuissa kunnissa eivät edellä mainitutkaan keinot auta.
Vuonna 2010 toteutetaan uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä, jossa harvaan asuttujen kuntien tilanteen on määrä korjaantua. Siihen asti kuntien on pärjättävä muun muassa harkinnanvaraisilla avustuksilla.
Ensi vuoden budjetti ei tuo korotuksia kuntien valtionosuuksiin harkinnanvaraisen avustuksen korotuksen lisäksi.
"Ottaisin mielelläni suuremmat valtionosuudet, mutta täytyy olla tyytyväinen kokonaisuuteen tiukassa budjettiraamissa", Kiviniemi toteaa.
Kriisikuntien lista on pohjoissuomalaisittain karua luettavaa. 21 kunnasta Oulun ja Lapin läänissä on 13 eli yli puolet. Kemi, Vaala ja Oulainen liittyivät heinäkuussa Enontekiön, Keminmaan, Kestilän, Muonion, Pelkosenniemen, Puolangan, Rantsilan, Kestilän, Utajärven, Utsjoen ja Ylivieskan seuraan.
Näille kunnille on perustettu oma seurantaohjelmansa, joka pyrkii löytämään ratkaisun ongelmiin. Kiviniemi iloitsee siitä, että 130 kuntaa on tänä vuonna selvittämässä liitosmahdollisuuksiaan. Oulun läänissä on kaatunut muutama lupaava liitoshanke.
"Kannustan kaikkia kuntia, joissa tiedetään, että yksin ei pärjätä, tekemään näitä selvityksiä. Maksettavat rahat ovat poikkeuksellisen suuria niille, jotka tekevät liitoksia vuoden 2009 aikana. Porkkanarahaa ei ole luvassa kovin pitkään."
Kiviniemi sanoo, että häneltä kysytään jatkuvasti sitä, mikä on sopiva, lopullinen kuntien määrä Suomessa. "Sitä ei voi sanoa, mutta määrä tulee olemaan selvästi pienempi kuin nyt. Kaikkein pienimmät kunnat ovat jo mukana liitosruljanssissa, mutta ainakin Lappiin tulee jäämään vielä joitakin pieniä kuntia."