Pohjois-Pohjanmaalla aiempaa kovempaa kuntaveroa joudutaan ensi vuonna maksamaan peräti kymmenessä kunnassa. Kuntatalouden tilanne on heikentynyt, mutta myös pieleen menneet ennusteet ovat yllättäneet.
Kunnallisvero nousee ensi vuonna lähes puolella miljoonalla suomalaisella. Tänä syksynä nuija on kopautettu pöytään korotuksen puolesta 46 kunnassa. Korottajissa on paljon pieniä kuntia, joissa veroprosentit ovat jo ennestään tapissa.
Kuntien väliset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kokonaistilastossa silti 260 kuntaa pitää veroprosenttinsa ennallaan, kun puolenkymmentä alentaa.
Eniten kuntaveron korottajia on Pohjois-Pohjanmaalla, joka pitää maakuntien vertailussa kyseenalaista kärkisijaa. Peräti kymmenen kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla nostaa kunnallisveroaan. Näitä ovat Alavieska, Haapajärvi, Kalajoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Tyrnävä ja Ylivieska.
Lisäksi Haapajärvi ja Reisjärvi kuuluvat 22,50 prosentilla entuudestaan kovimpiin himoverottajiin. Manner-Suomessa alhaisinta kuntaveroa nautitaan Kauniaisissa 17 prosentin voimin.
Suurimmat kaupungit pitävät kuntaveroprosenttinsa ennallaan. Oulussa oli yritystä nostaa kunnallisveroa, mutta helpon ratkaisun sijaan päätettiin pitää menot kurissa muilla keinoilla. Oululla ei ole kuitenkaan varaa röyhistää rintaansa, sillä kuusikkokaupungeista sillä on korkein kuntavero. Espoossa ja Helsingissä veroprosentti on 18, Vantaalla 19, Turussa 19,50, Tampereella 19,75 ja Oulussa 20.
Kunnilla riittää perusteluita korkeammille veroille. Kuntatalouden tilanne on heikentynyt monin paikoin merkittävästi, koska verotulot ovat kääntyneet laskuun, menojen kasvu on kiihtynyt ja investoinnit ovat kasvaneet samaan aikaan kun valtionosuudet pienenevät.
Kuntalaisten kukkarolla käydään, koska ei keksitä muutakaan keinoa talouden tasapainottamiseen.
Osa kunnista kertoo, että korotusten syynä ovat verotuloennusteissa tänä vuonna havaitut poikkeuksellisen isot muutokset. Syksyllä kävi yllättäen ilmi, että verotuloennusteet ovat laskeneet aiempiin arvioihin nähden.
Vielä keväällä ennakoitiin, että kuntien verotulot olisivat reippaassa nousussa. Monissa kunnissa huomattiin, että talouden näkymät ovatkin ennakoitua tiukemmat. Kunnissa herättää oikeutettua ärtymystä, että yleensä hyvin kutinsa pitävät laskelmat ovat päässeet pettämään. Maksajaa ei paljon lohduta tieto siitä, että verotus kovenee ennustevirheen takia.
Kaikki kunnat eivät ole lähteneet korotusten tielle, vaikka paineita olisi ollut. Imagosyyt ovat tärkeitä tekijöitä, kun kunnat pyrkivät kaikin keinoin ylläpitämään veto- ja pitovoimaansa.
Korotusten sijaan monissa kunnissa on etsitty menosäästöjä, lykätty investointeja ja otettu lisää velkaa. On myös kuntia, joissa hyvä kehitys on ansaittu pitkäjänteisellä talouden tasapainotuksella ja elinvoiman kehittämisellä.
Ensi vuoden vaalisuma eduskuntavaalit, Euroopan parlamenttivaalit ja mahdollisesti vielä maakuntavaalit hillitsevät korotuksia. Maakunta-soteuudistuksen mahdollisesti toteutuessa ei haluta ottaa turhaa riskiä.