Kuntien elin­tar­vi­ke­val­von­nas­sa puut­tei­ta

Kuntien harteilla olevassa elintarvikevalvonnassa on pahoja puutteita. Elintarvikevirasto on huomauttanut 33 kuntaa siitä, että valvontaan käytetty työpanos on vähemmän kuin alle puolet vähimmäistarpeesta.

Kuntien harteilla olevassa elintarvikevalvonnassa on pahoja puutteita. Elintarvikevirasto on huomauttanut 33 kuntaa siitä, että valvontaan käytetty työpanos on vähemmän kuin alle puolet vähimmäistarpeesta.

Oulun ja Lapin lääneissä huomautuksen saivat Haukipudas, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Pello, Kolari ja Salla.

Elintarvikeviraston arvion mukaan vuonna 2002 valvonnan vähimmäistarpeesta puuttui koko maassa 97 henkilötyövuotta. Vajetta oli 202 kunnassa tai kuntayhtymässä, eli puhtain paperein selvisi vain noin neljännes koko maan yksiköistä.

Vuoden 2003 tietojen työstäminen on vielä kesken, mutta ylitarkastaja Ulla Poutiainen-Lindfors kertoo, että tähän mennessä tutkailtujen selvitysten perusteella parannusta ei ole tapahtunut.

"Surullisinta on, että ihmiset luottavat virheellisesti siihen, että kun tuolla myydään jotain humpuukia, se on valvottua. Me saadaan huonoa ja tavaraa ja meitä huijataan."

Poutiainen-Lindforsin mukaan valvonnan puute huomataan vasta kun esimerkiksi ruokamyrkytystapaus ilmaantuu. Yksi ruokamyrkytys saattaa tulla yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin terveystarkastajan vuoden palkka.

"Valvonta on ennalta ehkäisevää työtä, jota on niin vaikea poliitikoille perustella", Poutiainen-Lindfors sanoo. Hän muistuttaa, että EU:n laajentumisen myötä Suomeen tulee uusia elintarvikkeita, ja kunnallisen valvonnan tarve kasvaa, kun rajavalvonta vähenee.



Vain yksi terveystarkastaja


Oulun seudulla elintarvikevalvonnassa oli liian vähän työntekijöitä Haukiputaan lisäksi Oulussa, Kiimingissä, Hailuodossa, Kempeleessä ja Tyrnävällä.

Elintarvikevalvontaa hoitaa Haukiputaalla yksi ainoa terveystarkastaja. Johtava lääkäri Tuula Tähtinen kertoo, että vajaus on ollut tiedossa. Ongelma aiotaan ratkaista lähtemällä mukaan alueelliseen yhteistyöhön, tosin vasta vuonna 2006. Toista virkaa ei ole Tähtisen mukaan anottu, koska on haluttu odottaa, kuinka yhteistyökuviot muodostuvat.

Tähtisen mukaan vesi- ja elintarvikeasiat on hoidettu Haukiputaalla hyvin. Väen vähyydestä johtuvia epidemioita ei ole ollut. Sen sijaan monet muut virkaan ympätyt tehtävät ovat jääneet vähemmälle.

"Lelut ja muut on pantu sinne ö-mappiin", Tähtinen sanoo.



Muut tehtävät
kärsivät


Oulussa elintarvikevalvonnan työvoimavaje on lähes kaksi henkilötyövuotta. Valvontakäynnit ovat viidessä vuodessa vähentyneet suhteessa kohteisiin.

Johtavan terveystarkastajan Irmeli Röning-Jokisen mukaan suunniteltuja valvontakäyntejä ei ehditä tehdä. Ne jäävät väliin mikäli ilmaantuu työtä vaativia ongelmia kuten ruokamyrkytyksiä. Elintarvikevalvontaa on painotettu, joten ympäristöterveydenhuollon muut tehtävät ovat kärsineet.

Oulussa valvontaan on anottu ympäristölautakunnalta uutta virkaa, mutta on puutteisiin haetaan ratkaisua myös seutuyhteistyöllä. Päätöksiä tehdään jo lokakuussa.

Röning-Jokisen mukaan laskelmat ovat osoittaneet, ettei mukana olevien kuntien nykyinen henkilöstö riitä vajeen täyttämiseen. Oulun ympäristöjohtajan Pekka Vuononvirran mielestä vasta kokemus osoittaa, kuinka paljon valvontaan vapautuu työvoimaa, kun yhden viranhaltijan kunnissa terveystarkastajat pääsevät irti hallinnollisista tehtävistä.

Ilmoita asiavirheestä