Pohjois-Suomen kuntien tämän vuoden talousarviot ovat synkkää luettavaa. Mikäli ne toteutuvat, jää liki parinkymmenen kunnan vuosikate pakkaselle. Näistä kunnista suurin osa on paininut talousvaikeuksiensa kanssa jo vuosikausia.
Myös viime vuoden budjeteissaan uskoi liki sama määrä kunnista ajautuvansa negatiiviseen vuosikatteeseen. Viime vuoden tilinpäätökset näyttävät toki tulevan ennakoitua paremmiksi muun muassa siksi, että kunnat saivat viime vuonna reilusti enemmän veroja kuin niille olisi kuulunut.
Menestyvien kuntien lista harvenee. Tämän vuoden budjeteissa pääsee vain 13 Pohjois-Suomen kuntaa kohtuullisena pidettävään yli 167 euron asukaskohtaiseen vuosikatteeseen. Vielä viime vuonna vastaavaan tulokseen uskoi pääsevänsä 26 kuntaa.
Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Kalevan tekemästä yhteenvedosta Pohjois-Suomen kuntien tämän vuoden talousarvioista tekemästä yhteenvedosta. Se perustuu kunnanhallitusten talousarvioesitysten tietoihin. Se voi antaa hieman liian synkän kuvan, koska esimerkiksi harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia ei voida merkitä talousarvioon tuloksi. Toisaalta verotuloissa saattaa tulla tänä vuonna tulla monelle kunnalle kielteinen yllätys.
Lapin kunnat kriisikärjessä
Ylä-Lapin kriisikunnat ovat juuttuneet kurjuuslistan kärkeen. Täydellisessä umpikujassa olevan Pelkosenniemen menot ylittävät tulot niin paljon, että siitä kertyy vajetta jokaista pelkosenniemeläistä kohti 1 375 euroa. Vaikka Pelkosenniemi olisi vakavarainen kunta, pystyisi se toimimaan näillä luvuilla vain pari kolme vuotta. Parin viimeisen vuoden kyyti ollut sellaista, että kattamattomia vanhojen alijäämiä riittää. Pelkosenniemi etsii epätoivoisesti kumppania, vaikka naimakauppa tuntuu olevan molemmin puolin tuskan takana.
Myös Enontekiö, Savukoski, Utsjoki ja Muonio ovat listan kärjessä. Listalle ovat kiilautuneet myös Haukipudas ja Sievi. Muutoin kärkikunnat ovat perinteisiä Pohjois-Pohjanmaan pieniä kuntia. Kainuun kunnista kriisilistalle joutuvat ainoastaan Ristijärvi ja Vuolijoki.
Haukiputaan ja Sievin veivät listalle yhteisöverojen romahdus. Pohjois-Suomen alimmilla veroilla sinnitellyt Sievi nosti veroprosenttiaan.
Haukiputaan tilanne ei ole aivan niin synkkä kun budjettiluvut antavat odottaa. Joulun alla tehty verotulojen tasauslaskelma toi kunnalle hyviä uutisia. Murheita kuitenkin riittää, sillä vielä sen jälkeenkin vuosikate jää vielä reippaasti miinukselle. Kunnan edessä on kuitenkin talouden tervehdyttämissavotta.
167 euron asukaskohtaisen vuosikatteen ylittää Pohjois-Suomen 72 kunnasta vain 18. Lapista pääsevät Rovaniemen maalaiskunta ja Sodankylä näiden kuntien joukkoon ja myös Inari kolkuttelee rajan lähellä.
Kainuun meno tällä listalla on kohtuullista. Parhaaseen vuosikatteeseen - 304 euroon asukasta kohti - yltää Suomussalmi. Koillismaan Taivalkoski, Pudasjärvi ja Kuusamo ovat myös listan kärkipäässä. Oulu ja liki kaikki sen lähikunnat ovat odotetusti korkealla listan parhaassa päässä.
Vain 11 kuntaa
näyttää ylijäämää
Vain 11 Pohjois-Suomen 72 kunnasta pystyy talousarvioissaan kattamaan poistonsa tulorahoituksellaan, vuosikatteellaan. Tällöin kunnan puhdistamaton tulos olisi ylijäämäinen. Pudasjärven, Taivalkosken, Inarin, Kalajoen ja Reisjärven lisäksi kunnat ovat Oulu ja sen ympäristö. Kaikista parhaiten pystyy vuosikate kattamaan menot Oulunsalossa, jossa se on kolmanneksen suurempi kuin poistot. Oulunsalon talouden varjona puolestaan on odottamassa olevat jätti-investoinnit.
Kuntien velat kasvavat
Vain yksi kunta, Inari, pystyy kattamaan vuosikatteellaan investointien kunnan osuuden. Ii, Inari, Sodankylä, Taivalkoski ja Oulu pystyvät kattamaan tuloillaan yli 80 prosenttia investoinneistaan. Jos talousarviot toteutuvat suunnitellusti, velkaantuvat kaikki muut kunnat paitsi Inari. Kaikki investoinnit kylläkin toteutuvat vain harvoin.
Kunnat eivät pysty rakentamaan paljon lainan varaan. Vain 16 Pohjois-Suomen kuntaa pääsee koko maan lainakeskiarvon alapuolelle. Rantsila nousee Karkkilan ohi Suomen velkaisimpana kuntana. Sitä arvellaan kertyvän jokaista ranttista kohti reilut 5 800 euroa. Liki puolet velasta johtuu siitä, että kunnan tileissä näkyvät sille siirtyneet vuokra- ja vanhustentalot ja niiden velka. Kunnanjohtaja Aimo Lehmikangas korostaa, että kunnalla on myös reilun viiden miljoonan sijoitukset myydyistä Repo-osakkeista.