Pohjois-Pohjanmaan kunnat näyttävät tekevän ensi vuonna uuden mahalaskun. Jopa kahdeksan kuntaa kymmenestä uskoo vuosikatteensa laskevan.
Maakuntaliitto julkisti mykistävän kuntakyselynsä tulokset maanantaina Oulussa kuntaseminaarin yleisölle. Kyselyn mukaan joillakin kunnilla vuosikate laskee niin, että investointeihin jää 80 prosenttia vähemmän rahaa kuin vuonna 2002.
"Valtionosuudet eivät seuraa kustannustasoa", valitteli kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho Pudasjärveltä, joka kuuluu heikkenevän talouden kuntiin.
Maakuntajohtaja Pentti Lampinenkin piti uuden ahdingon syynä vähennettyjä valtionosuuksia. Hän sanoi, että ensi vuoden 130 miljoonaan euron lisäyskään ei riitä, koska kuntien pelkät palkkamenot kasvavat 400 miljoonalla.
Valtionosuuksista tulikin kuntaseminaarin kuuma aihe. Hallitus alkaa jakaa valtionosuuksia uusin perustein vuoden 2005 alusta. Uudistus ei silti tuo lisää jaettavaa.
Pieniä muutoksia
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) ei vielä osannut sanoa, mitä muutoksia on tulossa. Asia selvitetään, oli ministerin vastaus kysymyksiin.
Hän sanoi vain luottavansa Suomen talouskasvuun ja sitä kautta lisääntyviin kuntien tuloihin.
"Pitkällä tähtäimellä vain talouskasvu auttaa tilannetta. Nyt ylimenokaudella yritetään pärjätä harkinnanvaraisilla avustuksilla", Manninen sanoi.
Pudasjärvi toiveikas
Valtio on jakanut köyhille kunnille valtionosuuksina rahaa, jotka on kerätty rikkailta kunnilta.
Robin Hood -järjestelmällä jatketaan myös vuoden 2005 uudistuksen jälkeen. Alue- ja kuntaministeri ei ainakaan vielä sanonut ääneen, että rikkailta otettaisiin jatkossa entistä enemmän verotuloja köyhien kassaan.
Esimerkiksi Pudasjärvellä ei silti nähdä muita keinoja.
"Noususuhdanteen aikana tuloja tulisi tasata, silloin on jaettavaa", kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho kertoi.
Hallitus aikoo jakaa uudistuksen jälkeen enemmän rahaa erityisoloista kärsiville kunnille. Pudasjärvellä tämä herättää toiveita, sillä kunnassa muun muassa oppilaiden koulukuljetus on kalliimpaa kuin missään muualla.
Pikkuahon mielestä myös hallituksen esitys joidenkin erikoissairaanhoitokulujen siirtämisestä valtiolle olisi paikallaan. "Jos joku kirurginen toimenpide yhdestä potilaasta maksaa satojatuhansia euroja, pieni kuntahan voi mennä konkurssiin", hän pohti.
Myös muuttoliike on aiottu huomioida uudistuksen yhteydessä paremmin. Paavo Pikkuahokin laski, että sadan asukkaan menetys voi nyt vähentää kunnan valtionosuutta 200 000 euroa.
Lappikin toivoo lisää
Myös Lapissa suuremmat valtionosuudet nähdään ainoana tienä ulos ahdingosta. Lapin Liiton kuntataloustutkija Aki Viitasaari sanoi, että "nollasummapeli" ei riitä. Toisin sanoen hyvin pärjääviltä kunnilta kerättyjen verotulojen lisäksi valtiolta pitäisi löytyä muutakin tukea.
"Nyt on vielä laskettu ansiotuloverotusta, mikä on kuntien peruspalvelujen kannalta ongelmallista", Viitasaari muistutti.
Maanantaina todettiin, että nykyisissä valtionosuustasauksissa löytyisi usein toki enemmänkin jaettavaa. Vahvoilta kunnilta on saatettu kerätä jopa 81, 6 miljoonaa euroa verotuloja enemmän kuin heikoille kunnille on jaettu.