Rikosten sovittelutyö ei onnistu, jos julkiset viranomaiset eli valtio ja kunnat eivät ryhdistäydy. Oikeusministeriössä sovittelutoiminnasta vastaavan neuvottelevan virkamiehen Aarne Kinnusen mukaan viime vuonna sovittelujen lukumäärät taantuivat edellisvuodesta, mikä kielii ainakin toiminnan aaltomaisuudesta.
Oulun läänin 50 kunnassa sovittelutoiminta on saatu järjestettyä 29:ssä. Sovittelijaa ei ole lainkaan 18 kunnassa, ja muutaman kunnan osalta tieto ei ole kiirinyt lääninhallitukseen. Lääninsosiaali- ja terveysneuvos Marja-Leena Kärkkäinen piiskaakin kuntia ja seutukuntia ottamaan sovittelutoiminnan paremmin hallintaan.
"Asialle täytyy tehdä jotain ja siten, että se on kunnolla johdettua. On aika rakentaa myös seutukunnallista yhteistyötä asiassa", painotti Kärkkäinen äskettäin pidetyssä Oulun läänin sovittelijatilaisuudessa .
Nivalan-Haapajärven seutukunnassa ollaan etsimässä asiassa aktiivisesti ratkaisua. Nykyistä laajempia yhteistyökuvioita voidaan Kärkkäisen mukaan hioa myös muualla läänissä, ainakin Kainuussa ja Koillismaalla.
Koulutus tärkeää
Viime vuosina sovintoja vähäpätöisimmissä varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksissa on tehty noin 4 500 vuosittain.
Aarne Kinnunen oikeusministeriöstä sanoo, että myös valtion on kannettava kortensa kekoon siten, että viime vuonna valmistunut hallituksen esitys hyväksyttäisiin kolmannella kerralla eli ensi vuoden alusta voimaan.
"Esitys on sosiaali- ja terveysministeriön toimesta taas menossa talousarviokäsittelyyn. Toteuttamiseen tarvittaisiin 6,5 miljoonaa euroa toimintaan ja noin 500 000 euroa seitsemään lääninhallitukseen sijoitettavaan virkaan. Toiminnasta tulisi hyvin johdettua. On selvää, että toimintaa ei saada tukevalle pohjalle, jos valtio ei ota asiassa selkeää kustannusvastuuta ja toimintaa saada jokaisen kansalaisen oikeudeksi", selvittää Kinnunen.
Myös vapaaehtoisille jää Kinnusen mukaan oma toimintaruutunsa, jos esitykset menevät läpi talousarviossa. Heidän
apuaan tarvitaan nimenomaan seutukunta-, kunta- ja esimerkiksi koulukohtaisissa yksiköissä.
"Jos vapaaehtoisille ei kyetä järjestämään säännöllistä ja mielekästä koulutusta, osaavaa apuvoimaa on vaikea löytää", Kinnunen korostaa.
Innostus sovittelutoimintaan on vaihdellut myös kihlakuntien poliisilaitoksissa ja syyttäjäyksiköissä. Kun selkeät linjat ovat puuttuneet, viranomaiset ovat saattaneet turhautua toiminnan suhteen.
Kotkassa onnistuttu
Kotkassa ja Pyhtäällä sovittelutoiminnan projektisihteerinä vaikuttava Marianne Kuusisto on viime aikoina liikkunut matkasaarnaajana asian puolesta. Sovittelutoimintaa on Kaakkois-Suomessa hankittu ostopalveluina tai sitä ovat järjestäneet kunnat tai yhdistykset. Sovittelujen lukumäärä putosi myös Kotkassa viime vuonna. Kuusisto on silti ilahtunut siitä, että lasten ja nuorten vanhemmat ovat aiempaa herkemmin yhteyksissä sovittelijoihin ja halusivat apua.
Kotkassa järjestettiin viime vuonna 161 sovittelua, joista 68 olivat 15-17-vuotiaita. Vain 11 tekijöistä oli alle 15-vuotiaita.