Kuntien osakeyhtiöiden hallituksiin valittujen henkilöiden tietämys osakeyhtiölaista ja siihen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista on Kuntaliiton lakimiehen Pasi Pönkän mukaan yleensä heikkoa. Kuitenkin osakeyhtiön hallituksen jäsenillä on ankarampi vastuu kuin kunnanhallituksen jäsenillä tai kunnan virkamiehillä.
Osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenillä on vastuu osakkeenomistajia, yhtiötä ja kolmatta tahoa, esimerkiksi rahoittajapankkia kohtaan. Toimiessaan yhtiön hallituksessa sen jäsenten tulisi kuunnella myös omistajan ääntä.
Hallitukseen valittujen henkilöiden heikohko tiedontaso on havaittu myös kunnissa, sillä koulutustilaisuuksilla on paljon kysyntää. Tiedon levittämiselle on hyvä ajankohta nyt, astuihan uusi osakeyhtiölaki voimaan syyskuun alussa.
Tiedon tarpeesta kertoo sekin, että Pönkän yhdessä professori Heikki Niskakankaan kanssa kirjoittama kirja " Kuntayhtiöt - kunnan omistaman osakeyhtiön hallinto " on ollut suosittu teos. Kuntaliiton kustantama 1200 kappaleen painos myytiin nopeasti loppuun. Uutta painosta odotetaan lähiaikoina.
Osakeyhtiölaki koskettaa kuntapuolella noin 10 000:ta hallituksen jäsentä 1 400:ssa kunnan kokonaan tai osittain omistamassa yhtiössä.
Sähköstä terveydenhoitoon
Kunnilla on sähköyhtiöitä, vesi-ja jätehuoltoyhtiöitä, vuokrataloyhtiöitä, terveydenhoitoyhtiöitä ja yhtiöitä on jo opetustoimessakin.
Kuntien toimintojen yhtiöittämiseen tähtää myös kunta-ja palvelurakenneuudistuskin. Sen tavoitteiden saavuttamisessa erillistä osakeyhtiötä pidetään tarkoituksenmukaisena toimitilojen hallinnon organisointimuotona.
"Yhtiöittäminen on aika radikaali toimenpide", sanoo Pönkä.
Siinä omaisuus siirtyy yhtiölle eikä se ole enää kunnan omistuksessa eikä poliittisen päätöksenteon valvonnassa samalla tavalla kuin kuntien toimintaan kuuluvat liikelaitokset. Yhtiössä kunta omistaa osakkeet ja yhtiö omaisuuden.
Kuuluuko
omistajan ääni
Osakeyhtiössä hallitus käyttää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaista valtaa itsenäisesti. Omistajan ääntä yhtiöön päin kunnassa käyttää kollegiona kunnanhallitus. Se ei voi kuitenkaan antaa toimintaohjeita suoraan omistamansa yhtiön hallitukselle vaan omistajan tahto välittyy yhtiökokousedustajan ja yhtiökokouksen kautta.
Kuntien konserniohjeissa luodaan yhteisiä pelisääntöjä kaikelle toiminnalle, mutta niillä ei ole kuitenkaan juridista sitovuutta. Pasi Pönkä ja Kuntaliiton lakiasianjohtaja Kari Prättälä arvioivat, että omistajan antamia ohjeita on käytännössä kuitenkin noudatettu ja niin tuleekin tehdä.
Kunnat ovat kehittäneet konsernihallintoaan ja antaneet konserniohjeitaan tähänkin asti, mutta tulevassa kuntalain uudistuksessa konserniohjaukselle asetetaan vähimmäisvaatimukset. Kari Prättälä sanoo, että se merkitsee kuntakonsernin oikeutta saada kunnan omistaman osakeyhtiön tilinpäätöstietoja kuntakonsernin tilinpäätökseen.
Kunnan liikelaitokset ovat eri asemassa kuin kunnan kokonaan tai osittain omistamat osakeyhtiöt.
Liikelaitokset ovat kunnan omaa toimintaa ja niitä koskevat samat säännöt kuin muutakin kunnan toimintaa. Salassa pidettäviä asioita ovat ainoastaan liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot.