Kuntavero nousee ensi vuonna poikkeuksellisen monessa kunnassa, useammassa kuin joka toisessa. Pahimmillaan veroprosentti tulee olemaan jopa 21. Mutta sekään ei vielä riitä: Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on väläytellyt jopa 25 prosentin kunnallisveroja lähivuosina, ellei kuntien menojen kasvu oleellisesti hidastu, kuntien tehtäviä vähennetä tai valtio lisää kuntien tuloja.
Eri asia sitten on, onko loputtomasta kuntaveron korotuksesta mitään hyötyä.
Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mielestä ei ole. Kipuraja tulee vastaan jo paljon ennen 25 prosenttia.
"Kyllä se siinä 21 prosentissa on."
Korkeammasta kunnallisveroprosentista alkaa Lehtisen mielestä olla jo enemmän haittaa kuin hyötyä -- myös verot keräävälle kunnalle.
"Kuntalaisen ostovoima laskee, eikä hänellä ole enää varaa käyttää palveluja kuten ennen. Kunta saa lyhyellä tähtäyksellä enemmän rahaa, mutta kunnan elinvoima ehtyy."
Samaa mieltä on Oulun kaupungin strategiapäällikkö Esa Katajamäki.
"Kova veronkorotus ei ratkaise mitään. On ihan selvää, että loputon verojen korotus näivettää yhteiskunnan kokonaan. Se kaikki on pois kulutuksesta ja talouden pyörät pysähtyvät. Se hyvin negatiivinen syöksykierre."
Ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola epäilee, että ihmiset kovat veroprosentit alkaisivat näkyä asuinpaikan valinnoissa.
"Ihmisten muuttopäätökseen vaikuttaisi varmasti, jos toisissa kunnissa saisi tuhansia euroja vuodessa enemmän palkastaan käteen kuin niissä korkean veroprosentin kunnissa. Kaikilla kunnilla kun ei kuitenkaan ole tarvetta tällaisiin korotuksiin."
Muut keinot käyttöön
Oulussa kunnallisveroprosentti on ensi vuoden alussa 19 eli se nousee yhdellä prosenttiyksiköllä. Se on karvan verran enemmän kuin koko maan keskimääräinen arvo 18,98.
Katajamäen mielestä tällä korotuksella on nyt selvittävä pitkään. Korotusten sijaan pitää turvautua muihin tasapainotusohjelmassa esitettyihin keinoihin, joilla menojen kasvuvauhtia pyritään hidastamaan.
"Samalla on tuettava eri keinoin yhteisen Oulun kaupungin ja kaupunkiseudun elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaa. Se on terve tapa, jolla varaudutaan tulevaan parempaan aikaan, jolloin tavaraa tehdään, ostetaan ja kysytään maailmanlaajuisesti ja lama pikku hiljaa väistyy."
Ei mikään automaatti
Epävarman talouden aikana verotuoton ennustaminen on vielä tavallistakin vaikeampaa. Sama 25 prosentin kunnallisvero voi tarkoittaa kunnalle ihan eri summia rahaa kuntalaisten ansiotasosta riippuen.
Oulun kaupunki laskee saavansa yhden prosenttiyksikön nostolla noin 20 miljoonan lisätuoton ensi vuonna. Valtion päätös uusista veronkevennyksistä leikkaa kasvua noin yhdeksällä miljoonalla eurolla, mutta ne valtio korvaa täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä.
Kuntaliiton Kietäväinen ei usko, että veronkorotuspaineita hillitään pelkällä tuottavuuden parantamisella. Hän kaipaa valtiolta uusia avauksia. Jäteveron tuotto tulisi tulouttaa kokonaan kunnille, kun ne kerran jätehuollon myös hoitavat. Nyt tuotto menee kokonaan valtiolle. Myös ajoneuvo- ja polttoaineverojen tuotosta olisi Kietäväisen mielestä kohtuullista antaa osa kunnille.
Jonkin verran helpotuksia valtiolta on tullutkin. Kiinteistöverojen ylärajoja on nostettu ja kuntien osuutta yhteisöverosta nostettiin 10 prosenttiyksiköllä seuraavien kolmen vuoden ajaksi.
"Se käytäntö saisi jatkua ikuisuuteen", toteaa Oulun strategiapäällikkö Esa Katajamäki.