Kainuun kuntavastaajat arvioivat tiistaina julkistetun tutkimuksen mukaan kaikkein kriittisimmin pelastustoimen vuonna 2004 tapahtuneen alueellistamisen onnistumista.
Kainuulaisista kuntapäättäjistä 44 prosenttia katsoi uudistuksen epäonnistuneen aluejaon osalta ja peräti 67 prosenttia katsoi myös palvelutason epäonnistuneen.
Kainuulaiset aluepelastuksen edustajat taas eivät olleet Päijät-Hämeen edustajien lailla tyytyväisiä kuntien asukaslukuperusteiseen maksuosuusjärjestelmään.
Muualla sitä pidettiin yksinkertaisena ja toimivana. Päijät-Hämeessä on käytetty erilaisia kertoimia ja Kainuussa taas tuotiin esille isäntäkuntien säästötoimista johtuva alibudjetointi, joka on johtanut jälkilaskuihin ja sanaharkkoihin.
Tampereen yliopistossa tehdyn, alueellistamista koskevan toisen vaiheen tutkimuksen loppuraportti antaa valtakunnallisesti Kainuuta paljon myönteisemmän kokonaiskuvan.
Palvelutasoa mitattiin kymmenellä eri mittarilla viiden pelastustoimen alueella vuonna 2001 ennen uudistusta ja vuonna 2006 sen jälkeen. Niistä vain kaluston lukumäärää ja keski-ikää koskeva osuus osoitti kielteistä kehityssuuntaa.
"Kyllä minusta näyttää vakavasti siltä, että pelastustoimen palvelutaso on noussut", arvioi Kuopiossa toimivan Pelastusopiston rehtori Reijo Tolppi, joka oli toinen tutkimuksen tekijöistä.
Yleisön suhtautuminen
entistä myönteisempi
Kansalaisten mielipiteistä tutkimus näyttää kaksi pitkää aikajanaa, sillä vanhimmat sisäasiainministeriön selvitykset on tehty jo vuosina 1992-95, ja niihin on saatu laaja, yli tuhannen kansalaisen otos. Ja sen mukaan suomalaisten käsitykset pelastusjärjestelmän toimivuudesta uudistuksen jälkeen ovat selvästi parantuneet.
"Pelastustoimi teki varsin huomattavan nousun viimeisessä mittauksessa", Tolppi kehui. "Rohkenisin väittää, että pelastustoimi on parantunut ja kansalaismielipide on pysynyt aika korkealla tasolla tai mennyt vielä korkeammalle."
Alueellisille pelastuslaitoksille yksittäisiltä kunnilta siirtyneen toiminnan yksi keskeisimpiä mittareita on talous. Tutkimuksen mukaan nettokäyttökustannukset vuosina 1998-2006 ovat asukasta kohden kohonneet suhteellisen tasaisesti, yhdeksällä eurolla 62 euroon Manner-Suomen kunnissa. Alueellisen toiminnan aikana ei reaalikasvua ole tapahtunut.
Tutkimusalueilla kustannustaso jäi keskimääräistä alemmaksi Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla sekä keskimääräistä korkeammaksi Kainuussa ja osaksi Länsi-Uudellamaalla.
Kuntakohtaiset muutokset ovat erikoistutkija, hallintotieteen tohtori Olavi Kallion mukaan olleet hyvinkin suuria; enimmillään ne ovat nousseet 30 euroa asukasta kohden ja laskeneet 35 euroa asukasta kohden.
"Merkittävää, yleistä kustannustasoa korkeampia pelastusmenojen kasvua ei ole löytynyt", Kallio korosti.
Kuntajohto moittii
kustannusten kasvua
Suurin osa kuntavastaajista oli sitä mieltä, että vaikutusmahdollisuudet heikentyivät varsin reippaasti, ja asukkaiden sekä viranhaltijoiden kannat myötäilivät samaa. Vieläkin jyrkempiä kannat olivat kustannusten suhteen, sillä peräti 81 prosenttia katsoi kunnan nettomenojen kasvaneen uudistuksen myötä voimakkaasti ja jopa hallitsemattomasti.
"Kriittiset, kärjekkäät huomautukset kustannusten noususta ovat tulleet yleiseksi mielipiteeksi", uskoi Kallio.