Kalevan juttusarja kertoo, miten muutamien pohjoissuomalaisten kaupunkien uudet valtuustot ovat vastanneet heikkenevän kuntatalouden haasteisiin. Sarjan edelliset osat on julkaistu 4.7. (Oulu), 10.7. (Kemi), 11.7. (Kajaani) ja
16.7. (Raahe).
Rovaniemi Suur-Rovaniemen muodostamisen vuoksi vain vuoden pestillä istuva Rovaniemen kaupunginvaltuusto on kolmessa kokouksessaan tehnyt taloudellisesti merkittäviä päätöksiä samaan aikaan kun kunnallisvaalit painavat päälle. Se on jatkanut edellisen valtuuston linjaamalla uralla kohti tasapainoista taloutta ja siihen liittyviä korkeatasoisia palveluja.
Valtuusto on päättänyt peruskorjata kouluja, siirtää kaupungin kiinteistöt omalle yhtiölle sekä tehnyt kaavoituspäätöksiä.
Uuden kaupungin synnyttämistä valmisteleva järjestelytoimikunta on joidenkin mielestä vienyt valtaa valtuustolta. Se on joutunut toimimaan eräänlaisessa välitilassa.
Kaupunginjohtaja Mauri Gardinin mielestä nykyiset valtuutetut ovat kuitenkin vaikuttamassa uuden Rovaniemen linjauksiin valtuustoseminaareihin tuomillaan evästyksillä. Niillä on järjestelytoimikunnalle tärkeä merkitys, vaikka lokakuussa valittava suurvaltuusto päättääkin ensi vuoden talousarviosta ja hallinto- ja johtosäännöstä.
Rovaniemellä on vuoden lopussa tilanne, jossa toimivat yhtä aikaa sekä kaupungin ja maalaiskunnan hallintoelimet että valittava suurvaltuusto.
Kokonaisuus ratkaisee
Valtuuston puheenjohtaja Tapio Tuomilaakso ( kok), suurimman valtuustoryhmän keskustan puheenjohtaja Markus Lohi ja valtuuston nuorin, vasemmistoliiton Minna Myöhänen uskovat valtuutettujen olevan hyvin perillä kaupungin taloudesta.
Tuomilaakso arvioi talouden varsin tyydyttäväksi, Myöhänen hyväksi ja Lohi pitää sitä keskivertona muihin Lapin kuntiin verrattuna. Gardin arvioi sen olevan kohtalainen tai hieman parempi. Uhkiakin on, muttei enempää kuin kuntataloudessa yleensä.
Gardin, Lohi sekä Myöhänen haluavat katsoa uuden kaupungin ensi vuoden veroastetta kokonaisuutena. Ensi vuoden veroprosenttia sovitellaan 19 prosentin varaan, mutta vasta loppuvuodesta nähdään mihin se asettuu. Yhdistymissopimuksessa on sanottu, että uuden kaupungin verorasitus ei saisi muodostua korkeammaksi kuin mitä maalaiskunnassa on nyt.
Gardin, Lohi ja Myöhänen katsovat, että sopimuksessa on muitakin tavoitteita, jotka tulee talouden tasapainottamiseksi ottaa huomioon. Tuomilaakso on huolissaan erityisesti verorasituksesta. Hänen mukaansa uuden kaupungin veroprosentin katto tulisi olla 18,5 ja sen lisäksi kiinteistöverosta päätetään erikseen.
Tuomilaakson mukaan kiinteistöveron määrällä on merkitystä, kun yritykset päättävät sijoittumisestaan. Hän korostaa palvelujen tärkeyttä eikä niitä saada ilman verotusta. Verotuksessa tulisi selkeyttää kuntien ja valtion roolia.
Hyvä imago
Rovaniemen imagon tiedetään olevan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin aika hyvä. Kyselyt todistavat, että imago on nousussa. Myöhänen kohottaisi imagoa profiloitumalla yhä enemmän opiskelijakaupungiksi ja edesauttamalla luovan henkisen ilmapiirin syntymistä
Tuomilaakson mielestä Rovaniemen imagoa tulee parantaa luomalla mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja yrittämiselle. Se heijastuu talouteen ja verorasitukseen alentavasti. Sama huoli on Gardinilla ja Lohellakin, joka haluaisi tuottaa julkisia palveluja tehokkaammin. Gardin haluaisi, että Rovaniemi olisi oikeasti paikka, jossa viihdytään ja johon muutetaan tosiasioiden pohjalta.
Heinäkuun lomallaan viettävä Gardin on ottanut sadepäiviksi luettavaa uutta kaupunkia silmälläpitäen. Tuomilaakso aikoo viettää lomaa joitakin edustustehtäviä lukuunottamatta ja Myöhänen on töissä. Lohi arvelee, että heinäkuussakin puhutaan kaupungin asioista pienissä ryhmissä.
Siina Välimaa