Puolueet ovat heränneet kunnallisvaalien ehdokkaiden haalimiseen vuoden 2000 vaaleja varhaisemmin. Liki kaikki STT:n haastattelemat puolueiden edustajat kertovat, että lokakuun kuntavaalien ehdokashankinta on ollut käynnissä ainakin syksystä alkaen. Kaikkein aikaisimmin työ on aloitettu kokoomuksessa, jossa järjestökone on haravoinut ehdokkaita jo viime vuoden eduskuntavaaleista lähtien.
Jos puolueita on uskominen, nousee syksyn kunnallisvaalien ehdokasmäärä viimekertaista korkeammalle. Tuolloin miltei 40 000 suomalaista haki mandaattia kunnanvaltuustoon. Kaikista viidestä suurimmasta puolueesta vakuutellaan, että ehdokkaiden hankinta käy edelliskertaa sutjakkaammin. Ehdokkaita on nyt koossa enemmän kuin viime vaalien alla samaan aikaan.
Kokoomus sai potkua eurovaaleista
Vuoden 2000 kuntavaaleissa eniten ehdokkaita, reilut 11 000, asetti keskusta. Nyt puolue tavoittelee 12-13 000 ehdokasta. Keskustan kunta- ja maakuntasihteeri Maija Pihlajamäki uskoo, että päämäärään ylletään.
"Ehdokashankinta on ihan hyvällä mallilla. Tavoitteena on lisätä ehdokasmäärää etelän kaupungeissa ja kaksikielisillä alueilla. Pienissä maalaiskunnissa meillä ei ole kovin paljon kasvattamisen varaa, niissä ehdokkaita on yleensä riittänyt."
Keskustaväki on rekrytoinut ehdokkaita viime syksystä alkaen. Edellisissä kuntavaaleissa saman vuoden helmikuulle sattuneet presidentinvaalit veivät kampanjatarmoa, mutta nyt liikkeellä on oltu varhemmin.
Myös SDP:ssä rekrytointia on koetettu aikaistaa. Puolue haluaa haalia ehdokkaita kymmenisen tuhatta, missä olisi tuhannen verran parannusta edellisvaaleihin. SDP:n poliittisen osaston päällikön Vesa Maurialan mukaan yleinen poliittinen tilanne suosii nyt demareita viime vaaleja enemmän. Esimerkiksi kannatuslukemat ovat selkeästi syksyä 2000 korkeammat.
Apulaispuoluesihteeri Petteri Orpo kokoomuksesta puolestaan kertoo, että mallikkaasti sujuneet eurovaalit toivat nostetta kunnallisvaaliehdokkaiden hankintaan.
"Eurovaalit olivat meille tosi iso juttu kunnallisvaaleihin valmistautumisessa. Menestys niissä toi ihan uutta draivia", Orpo kehuu.
Kokoomuksen tähtäimessä on hankkia 8 000 ehdokasta eli noin 500 viimekertaista enemmän. Kolmannes tavoitellusta määrästä on jo allekirjoittanut ehdokassopimuksen.
Muuttotappio syö ehdokasmääriä
Vasemmistoliitossa ehdokkaiden rekrytointi painottuu puoluesihteeri Aulis Ruuthin mukaan elokuuhun, sillä eurovaalit sitoivat kesäkuulle saakka puolueväen energiaa. Vasemmistoliitto haluaa kuntavaaleissa nostaa ehdokasmääränsä viimekertaisesta 4 444:stä viiteen tuhanteen. Ruuth kertoo, että kesäkuun puolivälissä oli useimmissa piireissä koossa vähintään puolet viime vaalien ehdokasmäärästä.
"Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuremmat kuin ennen. Kasvukunnissa ehdokkaita näyttäisi löytyvän. Muuttotappiopaikkakunnilla tuntuisi olevan vaikeampaa", Ruuth haarukoi.
Samaa ongelmaa on havaittu muissakin puolueissa. Pienimpien kuntien ehdokaslistat lyödäänkin useimmiten kiinni suuria kaupunkeja myöhemmin.
Puoluesihteeri Ari Heikkinen vihreistä kertoo, että puolueen ehdokasmäärä on kasvamassa ainakin suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Helsinkiä, jossa vihreillä viimeksikin oli täysi lista.
"Aika monella paikkakunnalla oli jo keväällä listoilla enemmän väkeä kuin viimeksi oli ehdokkaita."
Vihreilläkin eurovaalit söivät tarmoa kunnallisvaalien ehdokashankinnasta. Silti rekrytointi aloitettiin edellisiä kuntavaaleja aiemmin. Puoluesihteeri uskoo, että ehdokasmäärä kipuaa pariin tuhanteen. Viimeksi vihreillä oli reilut 1 500 ehdokasta.
Puolueilla on ehdokasjahtiin aikaa vielä kaksi kuukautta. Vaikka puolueet ovatkin nyt koettaneet olla ajoissa liikkeellä, käy rekrytointi monessa kunnassa kiivaana aina loppumetreille saakka.