Kun­ta­uu­dis­tus­työ jal­kau­tuu kuntiin

Kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmistelun lähtölaukaus on Pohjois-Pohjanmaalla virallisesti 19. lokakuuta. Silloin pidetään mittava alkuseminaari Oulussa.

Kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmistelun lähtölaukaus on Pohjois-Pohjanmaalla virallisesti 19. lokakuuta. Silloin pidetään mittava alkuseminaari Oulussa.

"Pohjois-Pohjanmaan liitto ei ole mikään isoveli, joka sanelee kunnille, millainen kuntarakenteen tulee olla", maakuntahallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) vakuuttaa. Liitto tekee kuntien työn lopputuloksista yhteenvedon, mikä voisi sopia maakuntaan.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen (sd.) toive on, että ruljanssin jälkeen hallinto tukee järkevää elinkeinopolitiikkaa. "Pohjana ovat alueet, jotka ovat mielekkäitä työssäkäyntialueita. Silloin on riittävä väestöpohja, jonka mukaan palvelut järjestetään. Jo olemassa olevia yhteistyöalueita ei ole lisäksi järkevä rikkoa."

Liiton johto kiitteli toisiaan kehittämisen ilmapiiristä maanantain tiedotustilaisuudessa. Alueella aloitettiin palvelurakenneselvitys jo vuonna 2002.

Eduskunnassa olevan lakiesityksen mukaan maakuntaliittojen vastuu kasvaa alueen kehittämisessä vuoden 2007 alussa. Silloin tulevat liittojen hyväksymät maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat valtion viranomaisia sitovaksi, ja alueet voivat vaikuttaa niillä myös valtion budjettiin.

Maakuntajohtaja Pentti Lampinen haluaa liitoille myös könttäsummaa, jota ne voisivat käyttää kiireellisissä tapauksissa esimerkiksi kriisialueen hoitoon.



Ideariihi internetiin


Syksyllä alkaa uuden maakuntaohjelman valmistelu. Suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, erityisosaamiseen perustuvat palvelut sekä huippuosaajien koulutus noussevat entistä tärkeimmiksi, liiton johdossa uskotaan.

Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa syksyllä nettisivuilleen paikan, johon kansalaiset voivat esittää kehittämisideoitaan.

Liiton johto on tyytyväinen Luxemburgin EU:n komissiolle tekemään rahoitusesitykseen. "Jos esitys menee läpi, pystymme tekemään Pohjois-Suomessa kelvollista rakennepolitiikkaa", Vehkaperä sanoo. "Edellyttäen, että kansallinen rahoitus riittää", Lampinen lisää.

Ilmoita asiavirheestä