Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei alunperin ollut mukana pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen ohjelmassa. Matkan varrella ehti monta kertaa näyttää siltä, että koko hanke keikahtaa raiteiltaan. Määräajat paukkuivat ja viimeksi tiistai-iltana hallituspuolueiden edustajat antoivat näkymistä synkkiä lausuntoja.
Uudistuksen puitelain valmistelu käynnistettiin runsas vuosi sitten, toukokuussa 2005. Päätös aloittaa valmistelut tehtiin saman vuoden helmikuussa hallituksen politiikkariihessä.
Tavoitteena oli varmistaa keinot, joilla kuntien palvelut turvattaisiin kaikkialla maassa huolimatta väestön ikääntymisestä ja syrjäseutujen kutistumisesta.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) johtamassa työryhmässä on ollut mukana valtiosihteereitä, kuuden puolueen kansanedustajia Kuntaliiton hallituksesta ja asiantuntijoina sektoriministeriöiden edustajia. Hanketta jalkautettiin lukuisilla alueellisilla keskustelutilaisuuksilla.
Alunperin esitettiin kolmea vaihtoehtoista ratkaisua; vähintään 20 000--30 000 asukkaan peruskuntiin perustuvaa mallia, palvelupiirimallia ja aluekuntamallia, mutta nämä jäivät vähitellen sivuun. Perustava vastakkainasettelu oli se, että yhdistetäänkö kuntia suuremmiksi yksiköiksi vai yritetäänkö selvitä tiivistämällä yhteistyötä yli kuntarajojen.
Eduskuntaan syksyllä Keskusta vastusti pakkoliitoksia eikä halunnut puitelakiin kuntien minimikokojen määrittämistä. SDP on halunnut suurempia yksiköitä, mutta ollut huolissaan kuntien palvelujen yksityistämisestä.
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma hämmensi keskustelua viime syksynä esittämällä kuntauudistuksen rinnalla kuntaverotuksien uudistusta siten, että kuntien valtionosuuksia karsittaisiin, mutta että kunnat saisivat pitää suuremman osan keräämistään verotuloista.
RKP on vuorostaan kantanut huolta saariston ja ruotsinkielen asemasta. Puolueen johto varoitteli kuitenkin moneen kertaan ruotsinkielisiä kuntia siitä, että ellei vapaaehtoista yhteistyötä ala syntyä, voi seurauksena olla monella seudulla pakkoliitoksia, jotka voivat heikentää ruotsinkielen asemaa.
Lopullinen puitelaki on kompromissi, jossa on otettu huomioon kaikkien toiveita. Eduskunta saa sen käsittelyynsä syksyllä.