Suomen 432 kunnan järjestelmään on tulossa suurremontti muutaman vuoden päästä. Muuhun päätelmään ei voi tulla siitä, miten suurimpien puolueiden edustajat keskiviikkona Helsingin kuntamarkkinoilla kommentoivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Vaikka toteutustavasta ei vallitse yksimielisyyttä, eduskuntapuolueet laidasta laitaan näkevät selvän uudistustarpeen.
Se, että viisi puoluejohtajaa kuudesta ilmoitti vastustavansa pakkoliitoksia, ei tätä kehityskulkua muuta. Kysymys on pitkälle sanan määrittelystä. Kuntia voidaan ajaa lainsäädännön avulla yhteen muutenkin kuin pakolla liittäen.
Pääministeri Matti Vanhanen kertoi, ettei tässä vaiheessa vielä linnoittaudu minkään esillä olleen uudistusmallin taakse. Hän peräsi mallien vaikutuksista tarkempia analyyseja. Paljon muunlaista kantaa ei pääministerin ole viisasta esittää vielä, kun hallituksen sisällä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelutyö on vielä kesken.
Merkillepantavaa on kuitenkin se, miten painokkaasti Vanhanen teki selväksi sen, että jotakin on tehtävä. Hän viittasi puolentoista vuosikymmenen päästä edessä olevaan tilanteeseen, jolloin maassa on puoli miljoonaa eläkeläistä enemmän kuin nyt. Nykyinen kuntarakenne ei tuota taakkaa kestä.
Keskustalle kuntien liittäminen yhteen - ja myös liittyminen - on ollut tuskallinen aihe. Nyt puolueessa on kuitenkin selvästi menossa vaihe, jossa mielialoja valmistellaan muutoksiin.
Paneelin perusteella saattoi päätellä, että projektipäällikkö Jukka Peltomäen esittämä ja kuntaministeri Hannes Mannisen sivusta tukema aluekuntamalli ei ainakaan ilman suuria muutoksia ole kuntauudistuksen pohja. Kuntapaneelissa tuota esitystä tuki selvästi vain vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg, joka huomautti mallin muun muassa lisäävän demokratiaa maakuntatasolla.
Vastatuulessa on myös SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman ajatus kuntien verotusoikeudesta. Tuon mallin mukaan kunnat keräisivät itse tulonsa menojensa katteeksi. Heinäluoman esityksen pulma on siinä, että tulojen tasausta tarvittaisiin joka tapauksessa kuntien kesken, ja sitä varten pitäisi luoda uusi tulonsiirtojärjestelmä. Se olisi pysyvä lähtökohta repiville poliittisille kiistoille.
Peltomäen avaama keskustelu on jo osoittanut, että valmiutta uudistukseen on. Vanhasen hallitukselta odotetaan nyt toimia. Toivottavasti se ei työnnä päätään pensaaseen, vaan tekee kunnon esityksen.
paakirjoitus@kaleva.fi