Neuvottelut kuntauudistuksesta jatkuvat vielä tällä viikolla. Kuntien taloutta ja palvelurakennetta koskevaa uudistusta valmisteleva rakennetyöryhmä ei maanantaina aamupäivän neuvotteluissa päässyt sopimukseen. Asia siirrettiin tiistaina kokoontuvan hallituspuolueiden avainministereiden eli ns. kolmen koplan käsittelyyn.
Rakennetyöryhmä on varautunut käsittelemään esitystä keskiviikkona aamupäivällä.
- Työryhmää vetävä alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) kertoi neuvottelun jälkeen, että hän on pyytänyt hallitusryhmien puheenjohtajia "arvioimaan pikaisesti mahdollisuuksia jatkaa puitelain valmistelua".
- Rakennetyöryhmä ei voinut tänään käsitellä puitelain sisältöä, koska valmistelussa ei ole päästy hallitusryhmien kesken yhteisymmärrykseen.
Manninen ei halunnut yksilöidä, mitkä ovat pahimmat ongelmat sovun löytämisessä, vaan korosti, että kokonaisuus ratkaisee.
Oppositio ei päässyt
hieromaan kompromissia
Jotta uudistus voitaisiin toteuttaa ennen kevään eduskuntavaaleja, sen päälinjat pitäisi saada sovittua juhannukseen mennessä.
Neuvotteluja ovat pitkittäneet kaiken aikaa kahden suurimman hallituspuolueen eli keskustan ja SDP:n erimielisyydet.
Mannisen sunnuntaina tekemä kompromissiehdotus ei maanantain kokouksessa kelvannut sosiaalidemokraateille, minkä vuoksi sitä ei esitelty oppositiopuolueillekaan.
SDP:n pääneuvottelija kansanedustaja Rakel Hiltunen kertoi, että esitys ei ollut riittävä, joten sellaista odotetaan keskiviikoksi.
Keskusta pitää kiinni
kuntien itsehallinnosta
Puitelain on määrä keskittyä siihen, miten kunnalliset peruspalvelut järjestetään ja mitä kuntien määrälle tapahtuu. Keskustan ja SDP:n kannat uudistuksen kiistanalaisista kohdista eivät ole valmistelun aikana lähentyneet juuri lainkaan.
Keskusta on pitänyt tavoitteena kuntien itsenäistä asemaa jossa yhteistyö järjestettäisiin vahvan maakuntahallinnon avulla. Demarit ovat korostaneet byrokratian karsimista ja suurempia kuntia.
Hiltusen mukaan suurimmat kiistat koskevat kuntarakenteen uudistamista ja kuntaliitosten estämistä hallinnollisilla rakenteilla.
Myös valtion roolista on näkemyseroja.
Valmistelussa mukana olevien oppositiopuolueiden näkemykset ovat olleet lähempänä demareiden tavoitteita.
Kokoomuksen Maija Perho muistutti, että ongelmina ovat mm. valtionavut sekä vahvojen ja velkaa tekevien kuntien ristiriidat.
Köyhien kuntien asema uhkaa edelleen huonontua, ellei nopeaa ratkaisua löydy.
Kiistaa on ollut mm. siitä kuinka suuri väestöpohja kunnilla ja palveluilla tulisi olla. Esillä on ollut mm. 20 000 asukkaan väestöpohjan vähimmäisraja. Kuntayhtymän koko voisi olla 100 000 asukasta.