Projektipäällikkö Jukka Peltomäen työryhmän esittämä kunta- ja palvelurakenneuudistus herättää hämmennystä maakuntien johtajatasollakin.
Laveasti kyhätyssä esityksessä ei määritellä aluekuntien rajoja ja epäselväksi jää myös se, muodostuisivatko aluekunnat nykyisistä maakunnista vai suurimmista kaupungeista. Pohjois-Pohjanmaan liiton hallintopäällikkö Ahti Kaikkonen on epäilevällä kannalla hankkeen suhteen.
"Paljon riippuu siitä, mikä fyysinen aluekunta loppujen lopuksi on. Jos isot kaupungit ovat aluekuntia, toiminnot voidaan sitten sisällyttää kaupungin tehtäviin, siinä ei ole ongelmia. Nähtäväksi jää, mitä ne 400 muuta kuntaa sitten sanovat. Kun koulutus ja sosiaali- ja terveyshuolto ovat 70 prosenttia koko paletista, ei niille paljon muuta jäisi kuin ulkoliikuntapaikkojen hoitaminen."
Aikaisempia uudistuksia ei ehdi toteuttaa
Kaikkosta ihmetyttää kiire, jolla uusia maanlaajuisia hankkeita ajetaan. Hän toteaa, että samoihin tavoitteisiin tähtäävät valtakunnallinen terveyshanke ja Kainuun palvelurakenteen yhdistäminen ovat hädin tuskin saatu käyntiin, kun nyt jo ajetaan uutta projektia.
"Jos suoraan sanotaan, ei tässä touhussa ole mitään järkeä. Aikaisempia suunnitelmia ei keretä laittaa täytäntöön. Vaan eihän mätäkuukaan ole enää menossa, joten tosissaan kai tämä on otettava."
Lapissa varovaista kiinnostusta
Lapin liiton kehittämisjohtaja Ossi Repo on yllättynyt esityksen rajuudesta, mutta on varovaisen kiinnostunut. Hän uskoo, että Lapissa aluekunta määrittyisi maakunnan muotoiseksi.
"Mielenkiintoinen esitys. Meillähän on 19 maakuntaa ja Ahvenanmaa. 20 aluekunnan esitys ei ole kaukana tuosta aluejakomallista. Lapin osalta arvelisin, että se olisi juuri näin. Tässä jalostetaan Kainuun mallia", Repo kertoo viitaten Kainuussa toteutettuun koulutuksen, aluekehityksen ja terveydenhuollon vastuun siirtämiseen kunnilta maakunnalle.
Repo pitää tuhannen taalan kysymyksenä, miten nuorille turvataan toisen asteen koulutus ja pitää aluekuntamallia mahdollisena ratkaisuna asiaan. Hän tähdentää, että lähikunnat turvaisivat palvelut jatkossakin.
"Tehokkuuttahan siinä haetaan ja tällä lailla sitä onkin saatavissa."
Repo pitää kysymystä henkilöstöstä vielä kaukaisena, sillä monta muuta asiaa on käsiteltävänä ennen henkilöstökysymyksiä. Hän uskoo kuitenkin, että maakunnan henkilöstö ei olisi vaarassa, vaan siirtyisi aika lailla kokonaisuudessaan aluekunnan virkoihin, mikäli esitys toteutuu.
Kainuussa toteutus
olisi helppoa
Kainuun liiton hallintojohtaja Kalevi Yliniemi pitää henkilöstökysymystä helppona nakkina: Ovathan Kainuun alueen asiat hyvin pitkälle jo valmiiksi kuin aluekuntamallissa.
"Selvitysmies Peltomäki on tehnyt hyvää työtä, ettei vain olisi katsonut jo valmista Kainuun mallia minkä pohjalta selvityksensä laati. Ainoa ero meidän hallintokokeilumallissa on se, että meillä verotusoikeus on kunnilla."
Yliniemi pitäisi verotusoikeutta tervetulleena lisänä, joka selkeyttäisi palvelurakennetta entisestään. Nyt tilanne on käytännössä sama, sillä maakunta ohjaa loppupeleissä haluamansa määrän kuntien verotuloista palvelujensa käyttöön.
"On melkeinpä niin, että rakenneuudistus ei koske meitä! Olemme pikemminkin kokeilulaboratorio, jota seurataan Helsingin päässä erityisen suurella mielenkiinnolla ja resursseilla."
