Kuntauudistus nytkähti vihdoin eteenpäin, kun alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) vetämä rakennetyöryhmä hyväksyi hallituspuolueiden työstämän kompromissin.
Erityisen vaikeassa taloustilanteessa olevien kuntien osalta päädyttiin monipolviseen menettelyyn, jossa kunta ja valtio yhdessä selvittävät kunnan mahdollisuudet turvata peruspalvelut. Jos tämä vapaaehtoisuuteen pohjaava malli ei riitä, toimia tiukennetaan vuonna 2009. Tuolloin valtioneuvosto voisi päättää myös pakkoliitoksista.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävien hoitoon esitetään vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Tästä voidaan poiketa saaristoisuuden, pitkien etäisyyksien tai kieliolojen perusteella. 20 000 asukkaan väkimäärä tarkoittaa noin 14--15:tä lääkärin vakanssia.
Laajaa väestöpohjaa edellyttävissä palveluissa maa jaetaan sairaanhoitopiirejä vastaaviin kuntayhtymiin. Niiden vastuulle tulevat ainakin erikoissairaanhoito ja kehitysvammahuolto.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen on laadittava ensi vuoden syyskuun alkuun mennessä suunnitelma mm. maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta. Myös muiden keskuskaupunkien ja niiden lähikuntien on tehtävä sama suunnitelma, elleivät ne yksimielisesti pidä sitä tarpeettomana.
Kuntien yhdistymisiin kannustetaan myös rahalla. Tuen perusosa olisi sitä isompi, mitä laajempi muodostuva kunta olisi. Lisärahaa heruisi sitä mukaa, mitä useampia kuntia hankkeeseen osallistuu.
Kuntatyöntekijöiden työpaikat suojataan esityksen mukaan viiden vuoden ajaksi irtisanomisilta. Uudistusta linjaava puitelaki on määrä antaa eduskunnalle ensi syksynä.