Kuntajohtajat ovat nihkeitä uskomaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistus toisi parannusta oman kunnan talouteen. Neljännes kuntajohtajista jopa arvelee, ettei uudistus johda yhtään mihinkään, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta. Syys-lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi hieman yli puolet Suomen kuntajohtajista, eli 227 kunnanisää.
Tuloksia tiistaina esitellyt TSN-Gallupin tutkimusyksikönjohtaja Juhani Pehkonen arveli vastausten kajastelevan sitä, että kuntajohtajat kaipaavat lisää tutkimustietoa ja kansalaiskeskustelua uudistusmalleista.
Vastaajien mielestä kuntauudistus on malliesimerkki yrityksestä lisätä ministeriöiden valtaa. Kunnanjohtajien mielestä valtio on vetäytynyt taloudellisesta vastuusta uudistuksessa. Kyynisistä odotuksista huolimatta kolme neljäsosaa kuntajohtajista pitää uudistusta kuntien kannalta tarpeellisena ja uskoo, että tarkoitus on hyvä.
Kuntalaiset varovaisia
Tutkimuksessa kysyttiin myös 1003 kansalaiselta kantaa kuntapalvelujen uudistamiseen. Kuntajohtajien mielestä kansalaisten pitäisi kantaa itse enemmän toiminnallista ja taloudellista vastuuta palveluista.
Eniten omavastuuta voisi kunnanisien mielestä lisätä liikunta- ja kulttuuripalveluissa, mutta yli puolet nostaisi vastuuta myös lasten päivähoidossa, terveyskeskuspalveluissa sekä vanhustenhuollossa. Vähän alle puolet kuntajohtajista lisäisi kansalaisten omaa osuutta myös erikoissairaanhoidossa. Vastuujaon ulkopuolelle kunnanjohtajat jättäisivät ainoastaan koulutoimen.
Kuntalaisten asenteet palveluihin ovat hieman kiristyneet edelliseen mielipidemittaukseen vuonna 2003 verrattuna. Kansalaisista noin joka kuudes ei hyväksy vastuunmuutosta minkään kunnallisen palvelun kohdalla. Voimakkain vastakohtaisuus kunnanisien mielipiteisiin on terveyskeskuspalveluissa. Kolme neljäsosaa kuntalaisista haluaa rajata palvelut kunnan tehtäväksi, kun kolme neljästä kunnanjohtajasta hoitaisi sen laajemmin voimin esimerkiksi seutu- tai maakuntatasolla.
Jos kuntalaisten vastuuta pitää lisätä, kansalaisten mielestä se siedettäisiin lievimmin liikunta-, kuntoilu ja urheilupalveluissa.
Tutkimuksessa kysyttiin myös tehtävien siirrosta kuntien ja valtion välillä. Kuntajohtajien enemmistön mielestä valtion vastuulle tulisi siirtää palo- ja pelastustoimi sekä erikoissairaanhoito (65 prosenttia). Kuntalaisten keskuudessa merkittävää kannatusta sai edellisten lisäksi myös koulutoimen (26 prosenttia) ja lastensuojelun (23 prosenttia) siirto valtiolle.
Kansalaiset arvioivat, että useimpien palvelujen paras tarjoaja on nykyinen kunta. Valtaenemmistön mielestä päivähoidosta, koulutoimesta, vanhustenhuollosta ja terveyskeskuspalveluista tulisi selviytyä omin voimin.
Liki puolet kuntalaisista kannattaa kuntaliitoksia, ja niitä vastustaa neljännes. Kun on kyse omasta kunnasta, liitosvastaisuus on korkeampi. Liitosten vastustus on jonkin verran lisääntynyt.
Kuntalaisten karsisivat kuntien määrän 327:een, kunnanjohtajille riittäisi 189 kuntaa. Vielä vuonna 1997 kunnanjohtajien mielestä Suomeen sopi 366 kuntaa.