Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tarjoilee työntekijäpuolelle maltillista ja pitkää työmarkkinasopimusta.
"Noin kolmivuotinen sopimus on tavoitteena. Ratkaisun pitää olla maltillinen, eikä siihen mahdu yleiskorotuksia. Kuntatalouden alijäämä liikkuu ensi vuonna miljardissa eurossa, joten on selvää, ettei hintaviin työmarkkinasopimuksiin ole varaa."
Kaiken ehtona on kuitenkin, ettei valtiolta tule uusia velvoitteita kunnille. Pian alkavasta budjettiriihestä on myös lupa odottaa lisää rahaa kuntatalouden hoitoon, lasketteli Jalonen.
Jalonen ja kunta-alan liitot kertoivat työmarkkinatilanteesta Lappeenrannan kunta-seminaarissa torstaina. Yleinen mielipide tuntui olevan, että sopimusneuvottelut alkavat toden teolla vasta loppusyksystä. Niistä tulee taantuman keskellä vaikeat.
Nykyiset kunta-alan sopimukset ovat voimassa ensi vuoden tammikuun loppuun asti.
Toiveina valtion tuki ja velkaraha
Valtion asenne kuntien talousvaikeuksiin sai huutia monilta palkansaajajärjestöjen edustajilta. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä Jukoa edustava puheenjohtaja Erkki Kangasniemi arveli, että velvoitteista selvitäkseen kuntien on saatava vähintään 200 miljoonaa euroa lisää rahaa.
Kunta-alan liitot eivät pidä Tehyn ja kuntatyönantajan aiemmin sopimia palkankorotuksia mittarina omille vaatimuksilleen. Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki katsoo niiden kuitenkin oleva "mauste" tulevissa neuvotteluissa.
Palkansaajajärjestöjen mukaan lomautukset eivät ole tehokas keino helpottaa kuntien talousvaikeuksia. Parempia konsteja olisivat valtion tukirahojen lisääminen, velanotto ja veronkorotukset.
Noin 15 kuntaa on joko lomauttanut tai aikeissa lomauttaa työntekijöitään. Palkansaajien mielestä lomautusten sijasta olisi panostettava henkilökunnan jaksamiseen.
Juko sekä teknisiä toimihenkilöitä ja terveydenhoitajia edustava KTN tyrmäävät myös paikalliset säästösopimukset.
Järjestöjen mukaan laadukkaita ja riittäviä peruspalveluja ei voida rahoittaa työntekijöiden palkkoja leikkaamalla.