Kuntatalouden ylle on kerääntynyt harmaita pilviä, vaikka aurinko vielä pilkottaakin, ilmenee tuoreesta kuntapäättäjien aluebarometrista.
Tilanne on muuttunut nopeasti kevään toiveikkuuden jälkeen varovaisempaan suuntaan.
"Kuntataloudessa kehitys näyttää kokonaisuudessaan heikommalta kuin vielä keväällä uskoimme. Erityisesti rahoitustilanne vaikeutuu", esitteli sisäministeriön aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius ministeriön ja Suomen Kuntaliiton kysetutkimusta.
Tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Tilastokeskus valitsee vastaajiksi noin 1 200 kuntien virka- ja luottamusmiestä eri puolilta Suomea.
Kavoniuksen mukaan suurten keskusten ja teollisuuskeskusten kehitys on edelleen parhainta koko maassa."Alkutuotantokunnat kulkevat omalla kehityskaarellaan alhaalla. Suurissa keskuksissa aluekeskusohjelma on ilmeisesti purrut."
Kuntayhteistyö sujuu aluebarometrin mukaan hyvin.
"Kuntien päättäjät korostavat erityisesti seutuyhteistyötä ja aluekeskuskokeilua. Esimerkiksi Imatran ja Lappeenrannan seudulla on erittäin vahvat yhteistyöodotukset uudesta Saimaan suurkunnasta", kertoo Kavonius.
Lapissa tulevaisuudennäkymät näyttävät kyselyn mukaan pitkästä aikaa aika hyviltä. Tornion jaloterästehtaan laajennus ja Norjan uudet kaasukenttätyömaat antanevat toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Kainuun yleiset kehitysnäkymät ovat synkimpiä koko maassa. Kajaanin seudun ulkopuolella päättäjät pelkäävät suuria vaikeuksia koulutoimen järjestämisessä.
Kavonius pohtii, mikä on niin sanotun Kainuun mallin vaikutus alueen päättäjien arvioissa. "Kun väki Kainuussa vähenee, siellä mietitään muun maussa lukioiden tulevaisuutta, pitääkö niiden määrää vähentää tai lisätä yhteistyötä? Onko se negatiivinen vai positiivinen asia Kainuun päättäjien tulevaisuudenodotuksissa?"
Aluebarometrin vastaajat eivät usko kuntien rahoitusaseman kohenevan lähitulevaisuudessa.
Kuntatalous
heikkenee 2003
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan aluebarometri vahvistaa sen, mikä on ollut jo aiemminkin tiedossa: kuntatalous heikkenee, työttömyys pahenee, palveluiden tuotannossa on ongelmia ja kuntien velkamäärä kasvaa.
Erityisen huolestuttavaa Kietäväisen mukaan on, että yli 40 prosenttia kunnista aikoo lähivuosina nostaa kunnallisveroa.
"Parina viime vuonna kunnallisveroa on nostettu poikkeuksellisen voimakkaasti, mutta siitä huolimatta veronkorotuspaineet eivät ole purkautuneet", muistuttaa Kietäväinen.
Hän myöntää, että kuluvana vuonna kuntatalous on hieman vahvistunut. Kyselyn aikoihin kunnissa ei vielä tiedetty verotilitysjärjestelmän muutoksista.
Kietäväinen toivoo kaikilta päättäjiltä enemmän huomiota ja toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömyyteen. "Yhteispalvelupiste on mielenkiintoinen kokeilu syrjäytyneiden nuorten työllistämisessä; siitähän on hyviä kokemuksia Oulussa."
Kietäväinen murehtii, että talouden heikentyessä myös kunnat vähentävät investointejaan, vaikka se suhdannepoliittisesti olisi mitä tervetullein asia. Investointitarpeet vain kasaantuvat.
Koulutuksen järjestäminen vaikeutuu suuresti Kainuun ja Lapin kunnissa. "Yhtenä ratkaisuna voisivat olla etäopetus ja yhteiset koulutoimen vakanssit yli kuntarajojen. Muuttotappioalueilla lasten ja nuorten eriarvoisuus koulutuksessa on kasvamassa."
