Suomen kunnilla meni viime vuonna hyvin, jopa odotettua selvästi paremmin. Kuntien ja niiden muodostamien kuntayhtymien tilikauden tulos osoittaa noin 270 miljoonan euron ylijäämää.
Ylijäämä on jotakuinkin samaa luokkaa kuin säästöt henkilöstömenoissa. Hyvään tulokseen avittivat myös lisääntyneet verotulot, jotka selittyvät pääasiassa kunnallisten verojen korotuksilla. Painolastia sen sijaan lisäsi työttömyydestä johtuvien menojen kasvu.
Kuntatalouden keskimääräinen tila on nyt selkeästi valoisampi kuin muutama vuosi sitten. Tosin edelleenkin kunnat marssivat varsin eri tahtia.
On niitä kuntia, jotka pärjäävät koko ajan hyvin ja toisessa ääripäässä niitä, jotka joutuvat taiteilemaan taloutensa kanssa vuodesta toiseen.
Vaikka viime vuoden kokonaiskuva on lohdullinen, kolmannes yli 300 kunnasta teki kuitenkin negatiivisen tuloksen.
Pahimpina vitsauksina ovat pitkään jatkunut talouden taantuma sekä työttömyyden pysyminen korkeissa lukemissa.
Verotulot kasvoivat vuonna 2015 koko maassa 2,8 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla hieman enemmän, 3,7 prosenttia. Valtakunnallisesti kunnallisveron tuoton kasvu jäi vain 1,8 prosenttiin, ja se syntyi lähinnä veroprosentteja nostamalla. Viime vuodelle liki satakunta kuntaa korotti veroprosenttiaan.
Prosenteissa mitattuna tuloverotusta reippaammin nousi kiinteistöveron tuotto, 6,1 prosenttia. Kasvu selittyy pitkälti kiinteistöverouudistuksella, jossa veroprosenttien ala- ja ylärajoja nostettiin.
Merkittävä osa kuntien tuloista on valtionosuuksia. Mitä köyhempi ja syrjäisempi kunta on, sitä suurempi merkitys valtiolta tulevalla rahalla on niiden toimintojen ylläpitämisessä.
Valtakunnallisesti valtionosuuksissa ei tapahtunut suurta muutosta edellisvuoteen. Pohjois-Pohjanmaalla valtion rahan määrää kunnille onnistuttiin lisäämään hieman.
Valtion kunnille maksamia osuuksia leikattiin viime vaalikaudella varsin kovalla kädellä, minkä pelättiin panevan syrjäseutujen vähävaraiset pikkukunnat polvilleen.
Merkittäviä säästöjä on saavutettu henkilöstömenoja karsimalla. Kuntatyönantajien KT:n laskelmien mukaan kunta-alalla saatiin nipistetyksi henkilöstömenoista peräti 300 miljoonaa euroa.
Työttömyys heittää suuren varjon kuntatalouden ylle. Kuntien osuus työmarkkinatuesta oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa, mikä oli 160 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuntien maksuosuutta korotettiin viime vuoden alussa voimaan tullein muutoksin, ja se rumentaa talouslukuja. Jos työttömyyden kasvu jatkuu, se tietää vaikeuksia kuntataloudelle.
Kunnallistalouden lähivuodet ovat muutenkin suuri kysymysmerkki. Paljon riippuu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus lopulta tehdään ja ennen kaikkea rahoitetaan. Näillä näkymin kunnilta ollaan siirtämässä lähes puolet tehtävistä sote-alueille, mikä merkitsee myös rahoituksen uusjakoa.