Kuntatalous kulkee kehnoon suuntaan, kun yli 40 prosenttia kunnista aikoo nostaa veroprosenttia lähivuosina.
Valtaosassa Suomen kuntia talous on nyt kunnossa. Helmikuussa julkistettavista tilinpäätöksistä voi lukea enimmäkseen myönteisiä tietoja. Ikävä vain, että kyseessä on ohimenevä suojasää. Jo ensi vuodesta ounastellaan hankalaa. Ja lähimmän parin vuoden aikana yli 40 prosentissa kunnista on odotettavissa veroprosentin korotus. Muuten ei velvoitteista selvitä, arvelivat kiristyvästä verotuksesta varoitelleet kuntien päättäjät tuoreessa aluebarometrissa.
Kaksi kertaa vuodessa tehtävä tutkimus ei kerro ehdotonta totuutta, mutta kehityksen suuntaa Tilastokeskuksen noin 1 200 kuntapäättäjälle osoittama kysely näyttää. Suuri osa suomalaisista joutuukin varautumaan siihen, että kotikunta ottaa lähivuosina yhä raskaammin osuutensa tuloista. Ja vaikka tuloverojen korotuksia ei kaikkialla koeta, niin vielä useammat kunnat nostavat kiinteistöveroja tai veroluonteisia maksuja.
Mikä pahinta, moni Kainuun ja Lapin kunta joutuu vaikeuksiin jopa peruskoulun ylläpidossa. Uhka on vain osin seurausta kuntatalouden heikkenemisestä. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistutti, että muuttoliikkeen takia lasten määrä on laskenut romahtaen syrjäseuduilla. Tähän saakka on totuttu ala-asteiden lakkauttamisiin. Lähivuosina pitää pelätä vielä pahempaa. Paikoitellen suljetaan myös yläasteiden ja lukioiden ovia.
Kainuun kunnissa mahdollisuus vastata tilanteeseen nostamalla rahoitusosuutta ovat erityisen heikot. Synkkyys on maakunnan kuntataloudessa vallitseva. Kainuun malli on saatava toimimaan. Se vaatii yhteistyön sujumista. Kajaanin seutua lukuunottamatta työttömyys jatkuu pahana. Maakunnan keskuksessa asuntorakentaminen näyttää vilkastuvan. Muihin osiin Kainuuta aluebarometri ennakoi verotulojen laskua ja kuntien velan kasvua.
Lapissa näkymät ovat muutamaa kriisikuntaa lukuunottamatta valoisammat. Vilkas matkailurakentaminen, odotettavissa olevat Norjan Lumikki-hankkeen tuomat työtilaisuudet, Tornion jaloterästehtaan laajennus, Sallan raja-aseman avautuminen, valmistelussa olevat kaivoshankkeet sekä tiivistynyt kalottialueen yhteistyö valavat uutta uskoa.
Useimmilla Lapin kunnilla on varaa hyödyntää kouluissa uutta tekniikkaa niin, että oppilaiden ei tarvitse aina matkata opettajien luo. Sellainen olisi tärkeää myös Kainuussa. Valmiuksia perustaa yhteisiä opettajien virkoja yli kuntarajojen on niin ikään oltava kaikissa maakunnissa, vaikka aiemmat yhteistyökokemukset epäilyttäisivät. Lasten ja nuorten eriarvoisuus koulutuksessa ei saa lisääntyä. Siitä on koko suomalaisen yhteiskunnan pidettävä kiinni.
Pohjois-Pohjanmaan näkymät ovat pohjoisen maakunnista parhaat. Poikkeavaa on, että nyt Oulun seudulla odotellaan hienoista työttömyyden kasvua, muualla maakunnassa työllisyyden kohenemista. Erityisesti asuntorakentamisessa odotukset Oulun alueen ulkopuolella ovat korkealla.
Kuntien veroprosenteissa on monin paikoin saavutettu kipukynnys. Kunnallisveroja on jo parin viime vuoden aikana nostettu roimasti. Kun korotuspaineet eivät siitä huolimatta ole kaikkialla purkautuneet, on mietittävä uusia tapoja turvata kuntien rahoitus. Muuten joudutaan kierteeseen, jonka oikaisu on mahdotonta.
Jos muu ei auta, palvelut on hankittava kunnan ulkopuolta. Silloin on mietittävä vakavasti, tuhlataanko päällekkäisessä hallinnossa. Kunnan perinteinen nimi voi lämmittää mieltä, mutta se ei auta tuomaan rahaa kassaan.