Kolumni

Kun­ta­struk­tuu­ri ver­kos­toi­tuu tah­to­ti­lois­ta

Haukiputaan kunta voitti valtakunnan kielikisan.

Haukiputaan kunta voitti valtakunnan kielikisan. Yli 50 sen laatimaa asiakirjaa oli laadittu suomeksi, eikä niitä tehty millään munkkilatinalla tai muulla kapulakielellä. Milloin näemme tällaisen uutisen? Kukaan tunnu ottavan tosissaan kansalaisten ja viranomaisten välistä juopaa, virkakieltä.

Haukiputaan kunta tutki viestintäänsä viime keskiviikon koulutuspäivillä. Paljon löytyi paikattavaa, mutta myös hyvää. Julistautuuko Haukipudas puhtaan suomen kunnaksi? Se voisi olla ensimmäinen askel hyvään tiedottamiseen.

Fakkilatina, poliitikkojen kiertelyslangi ja mystinen EU-kieli vievät kansalaisilta viimeisetkin halut osallistua politiikkaan. Suuri osa kansalaisista ei viitsi lukea kapulakieltä niin monta kertaa, että ymmärtäisi asiat.

Kysymys on myös oikeusturvasta. Kansalainen ei voi pitää puoliansa, jos viranomainen puhuu eri kieltä kuin hän. Ero on taatusti paljon suurempi kuin savon ja suomen välillä. Mitä kaavaselvitys tarkoittaa? Mitkä ovat minun oikeuteni ja velvollisuuteni?

Muualla Euroopassa tukistetaan virkamieskieltä lujasti. Uusimman Kuntalehden mukaan esimerkiksi Wienissä on tehty opas asiakasystävällisestä kielestä. Käyttäytymistäkään ei ole unohdettu; virkailijoita jopa kehotetaan hymyilemään asiakkaille. Oppaan viimeisillä sivuilla on esimerkkejä hyvistä ja huonoista lomakkeista. Kirjasta varten saatiin palautetta kansalaisilta. Sitä valmistelivat myös maahanmuuttajat, joiden asiointi virkamieslatinaa käyttävän yleisönpalvelijan kanssa ei ole taatusti helppoa.

Itävallan Linzissä on huomattu, että kielen parannus ei saa olla vain konsulttien ja johtajien puuhastelua, vaan mukana pitää olla koko henkilöstö. Hyvästi virkasaksa -teeman alla käytiin läpi meilit, lomakkeet, lainsäädäntö, henkilökohtainen kohdeviestintä, kirjeet ja puhelinkeskustelut. Myös Ruotsin Norrköpingissä julkaistiin viime vuonna opaskirja. Johtopäätökset selkeästä kielestä ovat selvät. Kansalaiset luottavat viranomaisiin enemmän, selkeä kieli edistää demokratiaa, tekee työstä hauskempaa ja tehokkaampaa sekä säästää aikaa ja rahaa. Niinpä! Englannissa Newcastle sai selkeän englannin puolesta kamppailevan järjestön myöntämän kristallimerkin, koska sen tekemät 50 erillistä asiakirjaa olivat ymmärrettäviä. Järjestö on kehittänyt selvät selkeyskriteerit. Myös Britannian kuluttaja- ja eläkeläisjärjestöt ajavat selkeän kielen käyttöä.

Milloin Suomessa herätään? Vuosien varrella on ollut monia kampanjoita, mutta paperit ovat aina unohtuneet nurkkiin. Ainakin, mikäli jotain päätellään kuntien papereista ja kielestä.

Miksei supersarjan Kuntaliitto tai maakuntasarjan Pohjois-Pohjanmaan liitto voisi järjestää kunnille kilpailua, jossa palkitaan vuosittain parhaan kielen kunta? Kuluttaja- tai potilasjärjestöt voisivat lähteä asialle. Tai mikseivät kaikki yhdessä.

On varmaa, että saamme tehdä kuulemistoimenpiteen vielä monet kerrat strategiasta, struktuurista, innovaatiosta, tahtotilasta, asianomistajasta tai suoritusasteesta. Uusien valtuutettujen eteen tuleva kuntastrategia ei ole mistään kotoisin, ellei siinä ole vähintään joka toisella sivulla paria kertaa tahtotilaa, verkostoa, kolmatta sektoria, fokusointia, innovointia tai hyvinvointiklusteria.

Tätäkö haluamme kuulla? Emme