Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.), alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Vesa Kietäväinen toitottivat keskiviikkona yhteisessä rintamassa, että sisäasiainministeriön kunta- ja palvelurakenneuudistuksella (PARAS) ei ole muita mahdollisuuksia kuin toteutua. Hallituksen on saatava aikaan ratkaisu kuntien nykyisen huonon tilanteen parantamiseksi.
Heinäluoman mielestä kuntarakenteen remontti on tarpeellinen Suomen kilpailukyvyn kannalta. Kuntakenttä pitää uudistaa siten, että ympäri maata pystytään nykyistä paremmin luomaan elinkeinotoimintaa. Hänen mielestään enää ei riitä, että kunnat kilpailevat kotimaisten yritysten jalkautumisesta alueelle, vaan kilpailua käydään entistä ankarammin kansainvälisistä yrityksistä. Jotta niille voidaan luoda hyvät toimintaympäristöt, kuntien täytyy olla nykyistä vahvempia keskuksia.
Muut Pohjoismaat ovat jo tekemässä kuntarakenneuudistustaan, ja Suomen pitää Heinäluoman mielestä pysyä niiden mukana. Tanska on tekemässä jo toista kierrostaan, ja siellä kuntien määrä on vähenemässä neljäsosaan nykyisestä. Myös Ruotsissa ja Norjassa toteutetaan omia uudistuksia.
Irtisanomiset vältetään
Heinäluoma asettaa kuntauudistuksen ehdoiksi, että kuntien itsehallinto ja demokraattinen päätöksenteko säilyvät sekä vahvistuvat. Lisäksi PARAS-hanke ei saa luoda uutta byrokratiaa.
Heinäluoma on sanonut kannattavansa sitä, että kunnat keräisivät verotulonsa itse ja tuottaisivat niillä tarvittavat palvelut.
"Ymmärrän, että on hienompaa, kun rahoitus palveluihin tulee valtion kautta, mutta rahaa on turhaa kierrättää Helsingin kautta jos se voi ohjata suoraan kuntiin", Heinäluoma sanoi.
Hannes Manninen esitteli kuntatalouden taustoja ja totesi, että Suomi on mahdottoman yhtälön edessä, jos toimiin ei ryhdytä. Uudistusta ei kuitenkaan voi toteuttaa ilman kuntakentän riittävää tukea, minkä takia laaja maakuntakierros kuntamallien esittelemiseksi on välttämätön.
Muutos aiheuttaa vääjäämättä sen, että kunnissa tehtävä työ vähenee merkittävästi muun muassa kuntien vähenemisen takia. Manninen lupasi, että tulevat henkilöstöratkaisut hoidetaan hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti, koska kunnista eläkkeelle poistuvien määrä on niin suuri. Nykyisistä 430 000 kuntatyöntekijästä 140 000 jää eläkkeelle tulevan kymmenen vuoden kuluessa.
Valtiolta lisää rahaa kunnille
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen korosti, että mikään sisäasiainministeriön projektipäällikön Jukka Peltomäen rakentamasta kuntamallista ei tule toimimaan, jos valtion kuntapolitiikkaa ei samalla uudisteta. Hänen mukaansa kunnilta leikattiin erityisesti 1990-luvulla valtionosuuksia ja lisättiin tehtäviä, mikä on saattanut kunnat nykyiseen mahdottomaan tilanteeseen.
"Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen edellyttää vahvaa taloudellista osallistumista valtiolta ja myös tulojen jakautumista tasaisesti kuntien kesken", Kietäväinen sanoi.
PARAS-hankkeen esittämät peruskunta-, aluekunta-, ja piirimallit sisältävät hänen mukaansa kaikki sen peruslähtökohdan, että kuntaliitoksia tullaan tekemään. Kuntaliiton kanta on, että pakkoliitoksiin ei tule mennä.
Eero Heinäluoma kommentoi paraikaa meneillään olevaa kuntaliitosliikehdintää, että nopeat syövät hitaat eli monet pyrkivät yhdistymään, koska valtion porkkanarahaa on vielä tarjolla. Hän sanoi, että käynnissä olevia liitos- ja yhteistyöhankkeita viedään eteenpäin, eivätkä tulevat päätökset porkkanarahoista saa haitata meneillään olevaa uudistustyötä.