Pääkirjoitus

Kun­ta­re­mont­ti pakko tehdä

On vastuutonta kuvitella, että kunnat voivat elää vanhaan malliin ja jatkaa velkaantumistaan. Nurkkakuntaiseen politikointiin ei yksinkertaisesti ole varaa enää.

On vastuutonta kuvitella, että kunnat voivat elää vanhaan malliin ja jatkaa velkaantumistaan. Nurkkakuntaiseen politikointiin ei yksinkertaisesti ole varaa enää.

Kuntauudistus olisi pitänyt toteuttaa jo ajat sitten, jotta kuntien talous olisi voitu rakentaa nykyistä kestävämmälle pohjalle. Koska remonttia ei tehty aikanaan, se on tehtävä nyt. Muuten ollaan samalla tiellä kuin Kreikka, jossa rahat eivät riitä enää välttämättömiin menoihin.

Kuntauudistus on Kataisen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Jos hallitus epäonnistuu siinä, on seuraava hallitus kahta suuremman urakan edessä.

Kuntakenttä ei kestä jatkuvaa velkaantumista. Monissa kunnissa velkapiikki alkaa olla jo täynnä ja selviytyminen korkeimman kädessä.

Kunnalliseen itsehallintoon vetoaminen on tyhjää suun pieksentää, jos kunta ei kykene järjestämään sille kuuluvia tehtäviä tämän päivän tarpeiden vaatimalla tavalla. Valtiota on turha huutaa apuun, sillä sen velkasalkku kasvaa kovaa vauhtia.

Hallituksen kuntauudistus on saanut aikaan melkoisen melskeen kuntakentässä jo ennen kuin sen sisältöä on tarkemmin määritelty. Uudistusta rakennetaan työssäkäyntialueiden varaan, mikä perustuu ihmisten luontaiseen asioimiseen.

Kuntaremontti on nostattanut vastarintaa niissä kunnissa, joiden odotetaan liittyvän alueidensa vahvimpiin kuntiin. Varsinkin keskustapuolueen valta-alueilla on herätelty kapinamielialaa uudistusta vastaan.

Toki ei vain keskustan piirissä, vaan myös jotkut hallituspuolueita edustavat kuntapäättäjät ovat ampuneet uudistuksen alas jo ennen sen syntymää.

Kapina on nähtävä mitä suurimmassa määrin vain nurkkakuntaisena pikkupolitikointina, jossa halutaan kääntää selkä talouden kylmiltä luvuilta ja vielä kylmemmiltä näkymiltä. Joillekin kuntapäättäjille omasta asemasta kiinnipitäminen on tärkeämpää kuin kokonaisuuden etu.

Kuntaliitokset ovat usein törmänneet vanhoihin kaunoihin ja epäluottamukseen, joka on syntynyt aikaisempien yhteistyöyritysten ajautuessa karille.

Tällaisessa tilanteessa vanhat riidat nousevat herkästi pintaan. Yhteistyöstä ja sen merkityksestä puhutaan kyllä juhlapuheiden tasolla, mutta siihen se usein tyssää.

Ylen kuntajohtajalla teettämän mielipidemittauksen mukaan suuri osa suurten kaupunkien naapurikuntien kuntajohtajista ei halua edes keskustella kuntaliitoksista. Tämä vahvistaa juuri sen käsityksen, että taustalla vaikuttavat aivan muut seikat kuin halu ajaa kuntalaisten parasta.

On hyvä palauttaa jälleen kerran keskusteluun kysymykset siitä, mitä ja ketä varten kunnat ovat olemassa. Kuntia ei suinkaan ole perustettu ylläpitämään virka- ja luottamusmieskaartia, vaan järjestämään palveluita kuntalaisille.

Kunnat ovat eläneet yli varojensa eivätkä tulevaisuudessa kykene vastaamaan niille kuuluvista tehtävistä.

Tämä on pääongelma, johon on etsittävä ratkaisu.

Kuntien palveluiden turvaaminen onnistuu vain jos turhaa byrokratiaa karsitaan ja toimintoja tuotetaan riittävän tehokkaissa yksiköissä. Kuntauudistusta tarvitaan tätä varten.