Kunta- ja palvelurakenneremontin maakuntakierros on nyt ohi. Salit pullistelivat väkeä eri puolilla maata järjestetyissä 19 tilaisuudessa. Oulussa ja monilla muilla paikoilla henki oli hyvä ja kehittävä.
Kierroksella sai eniten kannatusta vahvojen kuntien peruskuntamalli, kuntaliitokset, ja hallituksen veran takana käydään kovaa vääntöä keskustan ja sosiaalidemokraattien välillä.
Oppositiojohtajat Jyrki Katainen ja Suvi-Anne Siimes ovat uusimman Kuntalehden haastattelussa huolissaan siitä, että hallitus on ajautunut kunta- ja palvelurakennehankkeessa pattitilanteeseen. "Avoin keskustelu on tyrehdytetty, ja kahden päähallituspuolueen kiista kuntarakenteesta näyttää syövän politiikalta uskottavuuden", oppositiojohtajat arvioivat.
He uskovat, että hallituspuolueilta puuttuu rohkeus tehdä vaadittavia linjauksia vaalien pelossa.
"Pelkään pahoin, että koko hanke kuitataan jollakin väljällä toteamuksella ja puitelailla ja siirretään seuraaville vuosille seuraavan hallituksen valmisteltavaksi", Katainen sanoo.
Presidentinvaaleistakin saattaa tulla kuntavaalit, vaikka tasavallan päämiehellä ei ole mitään tekemistä kuntien kanssa.
Vaikka kokoomuksen ja vasemmistoliiton kuuluu hehkutella oppositiopolitiikkaa, peloissa on paljon perää. Suma voi pysähtyä, ja kunnolla.
Miksi vuosisadan uudistuksen aikataulu on niin tiukka? Selvittelyn ensimmäisen vaiheen pitää olla esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kasassa jo marraskuun lopussa ja koko paketin helmikuun puolivälissä. Eivät valtuustot ja kunnat ehdi pohtimaan asiaa kovinkaan perusteellisesti.
Savotassa löytyy monia omituisia piirteitä. Hallituspuolueet lyövät löylyä sillä, että porkkanarahat alkavat loppua. Huh huh! Erikoistarjous nopeimmille. Sopii hyvin nyky-yhteiskuntaan.
Maakunnan kunnallismiehet vakuuttavat, että he haluavat pitää asian omissa käsissään. Siksi he ovat lähteneet ripeästi liikkeelle. Koskaan ei ole käyty tällaista kuntakeskustelua, ja pohjoisessa on liitoshankkeita yhtä paljon kuin monien vuosikymmenten aikana yhteensä.
Muitakin yhteistyöhankkeita viritellään. Esimerkiksi Oulun eteläpuoliset kunnat etsivät palveluketjukuntamallia.
On selvää, että kehittämishalut tyrehtyvät kunnissa, jos tämä ruljanssi juuttuu hallitukseen tai likainen työ jätetään seuraavalle hallitukselle.
Vaikka nyt ollaan pääsemässä asian ytimeen, edessä on monia kiperiä muita kysymyksiä. Valtion ja kuntien tehtäväjako ei ole ollenkaan niitä helpoimpia osatehtäviä.
Ammattikorkeakoulut tulisi siirtää valtiolle, koska yhteistyö yliopistojen kanssa lisääntyy koko ajan, ja koko järjestelmä on hajanainen. Palo- ja pelastustoimi on noussut valtiolle siirrettävien tehtävien listalla ylöspäin. Sinne tehtiin iso remontti toissa vuoden alussa. Ei näytä kovin linjakkaalta.
Terveydenhoito on koko palveluverkoston ydin. Kunnat, valtio, Kela ja yksityiset pallottelevat kustannuksia toisilleen. Eikä kukaan vastaa potilaasta kokonaisvaltaisesti. Ja menot sen kun nousevat.
Jos hallituksella on edessään liian iso soppa, se tekee viisaasti, mikäli tarkistaa kalentereita ja valmisteluaikoja. Ja tuumaa ennen kaikkea itse asioita kaikessa rauhassa.
Mutta ei liian pitkään!